Kastellin linnanrauniot

"Kastellin linnanraunioiksi" kutsuttu kivimuodostelma Pattijoen Ylipäässä on suurin Pohjanmaalla tavatuista ns. jätinkirkoista. Nämä kivistä kyhätyt, suorakaiteen tai soikion muotoiset kehävallit ovat Suomen suurimpia esihistoriallisia rakennelmia. Ne ovat syntyneet, kun kivikauden ihmiset ovat muokanneet muinaisten rantavoimien seurauksena muodostuneita kivivalleja omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Alkuaan jätinkirkot rakennettiin saarille ja rantavyöhykkeille, mutta maankohoamisen seurauksena ne sijaitsevat nyt sisämaassa. Jätinkirkkoja tunnetaan nelisenkymmentä, joista Raahessa on peräti kahdeksan.

Kastellin jätinkirkko on yksi suurimmista tunnetuista jätinkirkoista. Se on noin 58 metrin pituinen ja kulmistaan pyöristyneen suorakulmion muotoinen. Leveyttä kivikehällä on noin 36 metriä. Vallit ovat huomattavan leveät ja paikoin lähes puolentoista metrin korkuiset. Jokaisella sivulla on porttiaukoiksi tulkittuja painaumia.

Jätinkirkot ajoittuvat enimmäkseen vuosisatoihin 3500-2000 ennen ajanlaskun alkua. Tuolloin ihmiset olivat asettuneet asuinsijoilleen aikaisempaa kiinteämmin. Elanto saatiin metsästämällä ja keräilemällä, joskin myös maanviljelyä ilmeisesti aloiteltiin jo tuolloin. Jätinkirkon rakentaminen oli yhteisölle suuri voimainponnistus, joka vaati yhteistyötä ja organisointikykyä. Jätinkirkkokulttuuri taantui ja jätinkirkot jäivät pois käytöstä noin 1500 ennen ajanlaskun alkua.

Jätinkirkkojen käyttötarkoitusta ei ole saatu varmuudella selvitettyä. Luultavasti ne liittyivät hylkeenpyyntiin, joka oli kivikautisella Pohjanlahden rannikolla yksi tärkeimmistä toimeentulon lähteistä. Jätinkirkot ovat voineet toimia pyynnin tukikohtina sekä saaliin käsittely- ja varastointipaikkoina. Toki on myös mahdollista, että jätinkirkoilla oli kivikauden ihmisille sekä symbolinen merkitys esimerkiksi seremoniapaikkoina, että käytännöllinen merkitys vaikkapa puolustusvarustuksena.

Tuoreimman teorian mukaan jätinkirkoista on saatettu seurata auringon asemaa taivaalla. Jätinkirkkojen porttiaukoista on voitu havaita auringon nousuja ja laskuja vuoden tärkeimpinä auringon kulkuun liittyvinä päivinä.Kastellin jätinkirkon porttiaukoista viisi on mahdollisesti suunnattu tähtitieteellisiin asemiin: kesäpäivänseisauksen, vapun ja elonkorjuun auringonnousun ja talvipäivänseisauksen auringonnousun ja -laskun suuntiin. Jätinkirkkoja olisi siis voitu käyttää vuodenkierron kiintopisteinä, tai orastavaan maanviljelyyn liittyvinä kalentereina. Kenties niillä on ollut myös aurinkoon liittyvää uskonnollista merkitystä.

Kastellin jätinkirkon läheisyydessä on lisäksi parikymmentä kiviröykkiötä, useita kymmeniä palokivikumpuja ja muutama asuinpainanne. Arkeologisissa kaivauksissa ei ole havaittu pysyvän asumisen merkkejä itse jätinkirkon alueella. Sen sijaan tutkimuksissa on todettu selvät merkit pitkäaikaisesta asumisesta jätinkirkon läheisyydessä.

Lasikankaan kylän kotisivulle

Jari Okkosen kirja aiheesta