Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus Raahessa

Valmistava opetus

Perusopetuksen yhteydessä voidaan maahanmuuttajille järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen.

Raahen kaupungissa on aloitettu syksyllä 2008 valmistava opetus. Valmistava luokka on Koivuluodon koulussa. Valmistavassa opetuksessa noudatetaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaista Raahessa laadittua Valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa.

Valmistavan opetuksen jälkeiset opinnot

Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas jatkaa koulunkäyntiä pääsääntöisesti lähikoulussa. Oppilaat saavat suomi toisena kielenä -opetusta ja tukiopetusta. Muut tunnit opiskellaan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti.

Suomi toisena kielenä -opetus

Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Suomi toisena kielenä -oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen.

Suomi toisena kielenä -oppitunnit on tarkoituksenmukaista pitää suomi äidinkielenä -tuntien aikana, jolloin näiden aineiden viikkotuntimäärä on sama. Tarvittaessa opetus voidaan järjestää myös muina lukujärjestykseen sopivina aikoina.

Suomi toisena kielenä -oppisisällöt ja arviointiin liittyvät taitotasot sisältyvät Raahen kaupungin monikulttuurisuustaitojen kehittämistyöryhmän laatimaan oppaaseen Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen.

Oman äidinkielen opetus

Oppilaan oman äidinkielen opetusta ei järjestetä koulun virallisena oppiaineena. Darin kielen ja venäjän kielen opetusta voi saada kerhotoiminnan puitteissa.

Maahanmuuttajataustaisten opinnot lukiossa

Maahanmuuttajille voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat selviytyisivät lukio-opinnoistaan edelletyksiään vastaavalla tavalla ja opiskelija saavuttaisi sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita.

Suomi toisena kielenä -opetus järjestetään maahanmuuttajille joko omana ryhmänään tai siten, että hän osallistuu samoille äidinkieli ja kirjallisuus -kursseille kuin suomea äidinkielenään puhuvat. Hänet kuitenkin arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti ja hän saa henkilökohtaista tai pienryhmässä toteutettua tuki/lisäopetusta.

Lukion suomi toisena kielenä -kursseista annetaan arvosanat kuten muistakin lukiokursseista. Päättötodistuksen arvosanaksi tulee kaikkien suoritettujen suomi toisena kielenä -kurssien keskiarvo.

Lukio-opetus ei tunne tasokursseja, ja suomenkielisessä lukiossa kaikki opetus toteutetaan suomen kielellä. Opetuksen seuraaminen edellyttää alusta alkaen vähintään kohtuullista suomen kielen taitoa. Oppiaineiden arvioinnissa maahanmuuttajataustaisen opiskelijan heikon kielitaidon vaikutus pyritään eliminoimaan ja arvioidaan kyseisen oppiaineen hallintaa.

Suomenkielisessä kieliympäristössä toimiminen sekä lukion suomi toisena kielenä -opinnot parantavat kuitenkin kielitaitoa koko ajan, mikä heijastuu ajan myötä positiivisesti myös yleiseen opintomenestykseen. Lisäksi kurssimuotoinen, luokaton lukio mahdollistaa joustavat ja yksilölliset ratkaisut opintojen etenemisen suunnittelussa sekä ajallisesti että sisällöllisesti. Esimerkiksi opintojen alkuvaiheessa opiskeltavien kurssien määrä voi olla pienempi kuin myöhemmin kielitaidon kehittyessä.

Kokelas, jonka äidinkieli ei ole suomi, voi ylioppilastutkinnossa korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi toisena kielenä -kokeella. Kokeessa testataan niin kielitaitoa kuin opiskeluvalmiuksiakin. Siihen ei sisälly kuunteluosuutta kuten vieraissa kielissä. Ylioppilaslautakunta tarkistaa opiskelijan äidinkielen väestörekisteristä. Suomi toisena kielenä -ylioppilaskoe takaa jatko-opintokelpoisuuden.