Vesiturvallisuus ja meripelastus

Nykytila

Toimintaympäristö

Raahen seutukunnan merialueella on vähän saaria, vedet ovat matalat, kivikkoiset ja tästä johtuen melko vaikeakulkuiset ilman paikallistuntemusta. Saarissa on vähän suojasatamia, rannat matalia joten niihin on vaikea rantautua. Veneilyalueet ovat pääosin suojattomia, koska suojaavaa saaristoa on ainoastaan Raahen kaupungin edustalla. Hyvin merkittyjä veneilyväyliä löytyy Raahen saaristosta sekä seutukunnan alueen pienten vene- ja kalasatamien edustoilta.

Veneilykulttuuri

Raahen seutukunnan alueella huviveneily on melko vähäistä johtuen osittain veneilykohteiden vähyydestä ja saariston pienuudesta. Pääosa veneilijöistä on kalastajista ja mökkiläisistä, joilla on mökki saaressa. Kalastajat liikkuvat isommilla kalaveneillään lähinnä ulkosaariston matalikoilla ja mökkiläiset pienemmillä avoveneillään saariston suojassa. Syksyllä metsästäjät ja marjastajat liikkuvat aktiivisesti saaristossa.

Veneilijöiden käyttämä venekalusto on monipuolista. Veneet ovat kuitenkin pääsääntöisesti merelle soveltuvia, merikelpoisia, hyväkuntoisia ja varustettu kohtalaisen asianmukaisesti. Veneilijät ovat myös nykyisin valistuneita ja tietotaito suurimmalla osalla on isältä pojalle siirtynyttä. Veneiden merenkulkuun vaikuttavat apuvälineet yleistyvät. Merikartat ovat korkealaatuisia ja helposti hankittavissa esim. kirjakaupoista. Merikartoissa on kuitenkin paikallisia puutteita ja kaikkia kareja ei ole merkitty, näissä tapauksissa paikallistuntemus korostuu.

Aktiivisella vesiliikenteen valvonnalla ja valistuksella on ollut merkittävä rooli veneilykulttuurin parantumiseen. Veneilijät ovat varustautuneet hyvin. Alkoholi ei ole ongelma Raahen seutukunnan vesialueella mikä sekin johtunee valvonnan tehostumisesta ja kiinnijäämisriskin kasvamisesta. Seutukunnan alueella tarkastetaan vuosittain n. 100 - 150 venettä.

Veneilyonnettomuudet ja meripelastustapahtumat

Raahen seutukunnan alueella vakavia veneilyonnettomuuksia ja meripelastustapahtumia tapahtuu erittäin harvoin. Meripelastustapahtumat ovat pääosin pienimuotoisista avustustehtäviä kuten tekninen vika, polttoaineen loppuminen tms.

Uimarannat

Lainsäädäntö (EU direktiivi) asettaa erityiset vaatimukset kuntien ja kaupunkien virallisille uimarannoille. Kunnat (terveystarkastaja) vastaavat virallisten uimarantojen turvallisuudesta ja siisteydestä.

Meripelastus

Meripelastustoimi perustuu kansainvälisiin sopimuksiin sekä meripelastuslakiin (1145/2001) ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen meripelastuksesta (37/2002).

Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä. Johtavana meripelastusviranomaisena rajavartiolaitos on velvollinen huolehtimaan meripelastuksen suunnittelusta, kehittämisestä ja valvonnan sekä meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja vapaaehtoisten toiminnan yhteensovittamisesta (www.meripelastus.fi). Merivartioston yksiköt osallistuvat meripelastukseen (www.raja.fi). Toiminta-alueen meripelastusmäärät ovat vähäisiä ja ne painottuvat Raahen edustalle ja sen saaristoon. Raahen seutukunnan alueella meripelastusvalmius on hyvä. Meripelastustilanteisiin lähes poikkeuksetta kyetään osoittamaan useampia etsintäyksiköitä.

Meripelastuksen hälytysnumero on 0204 1000. Avun saa myös yleisen hätänumeron 112 kautta.

Merivartioaseman ja sen kaluston lisäksi alueella on meripelastusvalmiutta seuraavasti:

  • Raahessa ja Pyhäjoella on aktiiviset meripelastusyhdistykset joilla on hyvä kalusto ja osaava henkilöstö (www.meripelastus.fi)
  • Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Raahen paloasemalla on 17.7 metrinen F-luokan Öljyntorjunta-alus ja Faster 560 työvene sekä pienempi alumiininen apuvene trailerilla (www.jokipelastus.fi)
  • hätätapauksissa myös luotsausliikelaitos osallistuu meripelastukseen (www.finnpilot.fi)
  • vapaaehtoinen pelastuspalvelu myös omalta osaltaan tukee meripelastusta (www.vapepa.fi)
  • muut viranomaiset tukevat meripelastusta meripelastuslaissa säädettyjen tehtäviensä mukaisesti, tehtävät löytyvät meripelastuskeskuksen sivuilta kohdasta meripelastuksen suorittajat
  • Seutukunnan alueella järjestetään vuosittain meripelastuksen osalta yhteisharjoituksia merivartioston johdolla, niin kesällä kuin talvella. Yksiköt harjoittelevat myös itsenäisesti.

Meripelastuksen taso Suomessa on korkeatasoista. Meripelastustoimi on hyvin organisoitua, sekä henkilöstö hyvin koulutettua. Vapaaehtoisten meripelastusseurojen toiminta, varustus ja kalusto kehittyvät ja heidän panoksensa Suomen meripelastukselle on korvaamaton.