Ympäristöopas rakentajille

Rakentajan vaalittava ympäristöä

Rakentamisessa tulee ottaa myös ympäristöasiat aiempaa näkyvämmin huomioon. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (5.2.1999/132) on jo lain yleiseksi tavoitteeksi asetettu järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä.

Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset. Siis rakennuksen tulee täyttää olennaiset tekniset vaatimukset.

Rakennusluvan edellytyksiä

Rakennusluvan edellytyksistä on mm. todettu, että vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle. Asemakaava-alueiden ulkopuolella teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia.

Suunnittelutarvealueilla on rakentamisen oltava myös sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriarvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Myös rakennuslupia vähäisempien toimenpidelupien osalta arvioidaan maankäytöllisten asioiden ohella ympäristöllisiä vaikutuksia.

Rakennetun ympäristön hoitaminen

Rakennetun ympäristön hoitamisesta on omat säännökset rakennusten kunnossapidosta ja rakennetun ympäristön hoidosta.

Rakennus on ympäristöineen pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.

Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa.

Myös kevyen rakennelman ja pienehkön laitoksen tulee terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan ja ulkoasultaan täyttää kohtuulliset vaatimukset. Sen tulee sopeutua ympäristöön eikä se saa olla haitaksi liikenteelle.

Ukovarastointi

Ulkovarastointi on järjestettävä niin, ettei se turmele tieltä tai muulta yleiseltä kulkuväylältä tai alueelta näkyvää maisemaa taikka häiritse ympäröivää asutusta. Asemakaava-alueella ai aluetta saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin taikka pitkäaikaiseen tai laajaan tavaroiden ulkosäilytykseen, jollei asemakaavasta muuta johdu.

Keskeneräinen rakennustyö tai hylätty rakennus

Jollei aloitettua rakennustyötä tai muuta toimenpidettä ole saatu valmiiksi ennen luvan tai viranomaishyväksynnän raukeamista, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee velvoittaa asianomainen määräajassa saattamaan työ loppuun taikka ryhtymään muihin toimenpiteisiin, jotka terveellisyyden, turvallisuuden taikka ympäristölle aiheutuvan haitan tai häiriön vuoksi ovat tarpeen. Jos rakennustyö on osaksi tai kokonaan tuhoutunut, rakennustyö on jätetty kesken tai rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä.

Rakennus on myös riittävästi suojattava säältä ja mahdolliselta vahingonteolta. Ympäristölautakunta pitää Raahessa vuosittain rakennettujen alueiden ja ympäristöjen kevätkatselmuksen seuratakseen maankäyttö- ja rakennuslain toteutumista alueellaan. Katselmusten tarkoitus on edistää hyvää rakennustapaa ja rakennettujen alueiden pysymistä siistinä.

Katselmusten pohjalta viime vuosina on voitu antaa rakennuspaikkojen hoitamisesta raahelaisille pääosin myönteistä palautetta. Toki joitakin siistimiskehotuksiakin on jaettu, joten parantamisen varaa tässä suhteessa edelleen on.

Jätevesihuolto

Jätevesihuolto on hoidettu asemakaava-alueilla keskitetysti siten, että kiinteistöiltä johdetaan jätevedet yleiseen jätevesiverkkoon. Jätevesistä peritään maksua veden kulutuksen mukaan. Sadevesiä ja sulamisvesiä ei saa johtaa viemäriverkostoon, ne on johdettava erilliseen sadevesijärjestelmään tai pintavesien mukana muulla tavoin erikseen. Jäteveden puhdistamon henkilökunta seuraa ja tarvittaessa ryhtyy toimiin laitoksen toiminnan tehostamiseksi.

Ympäristölautakunta valvoo omalta osaltaan puhdistamon toimivuutta. Ennen jätevesijärjestelmän hankintaa kannattaa selvittää kaupungista paikalliset määräykset ja tontin vaatimukset. Jätevesijärjestelminä ovat jäteveden umpisäiliö, jäteveden maapuhdistamot ja pienpuhdistamot.. Ensisijainen jätevesien käsittelymuoto on aina keskitetty jätevesien viemäriverkostoon liittyminen. Verkkoon liittymisen mahdollisuus ja kustannukset tulee olla aina ensimmäinen vaihtoehto. Asemakaava-alueiden lisäksi viemäriverkkoja on alettu toteuttaa myös muille alueille.

Jätevesiasetuksen mukaan Suomen ympäristökeskuksen tulee seurata alan kehitystä ja tiedottaa jätevesijärjestelmistä, jonka kotisivustolta voi seurata alan tarjontaa.