Datakeskuksia rakennetaan, jotta digitaaliset palvelut voivat toimia. Ne sisältävät suuren määrän tehokkaita tietokoneita (palvelimia), jotka tallentavat, käsittelevät ja siirtävät tietoa ympäri vuorokauden.

Datakeskukset mahdollistavat esimerkiksi verkko-, video- ja pilvipalvelut sekä tekoälyn ja tutkimuksen laskennan. Datakeskus tallentaa dataa, kuten kuvia, videoita, asiakirjoja ja varmuuskopioita.

Datakeskuksia tarvitaan lukuisten digitaalisten palveluiden taustalla, esimerkiksi pankki- ja viranomaisasioinnissa, terveydenhuollon palveluissa, sähköpostin ja pilvitallennuksen käytössä sekä viihdepalveluissa, kuten suoratoistopalveluissa. Aina kun käytämme näitä palveluita, tieto kulkee jonkun datakeskuksen kautta.

Datakeskustoimijat hakeutuvat paikkoihin, joissa on tilaa, sähkön hinta on kohtuullista ja sähkön käytön päästöt alhaiset. Suomen viileä ilmasto mahdollistaa datakeskusten edullisen ilmajäähdytyksen. Suomessa voidaan myös hyödyntää datakeskusten hukkalämpöä esimerkiksi kaupunkien lämmityksessä.

Datakeskusten kehitys edellyttää kohtuullista hinnoittelua ja pääsyä sähköverkkoon sekä luotettavaa infrastruktuuria ja yhteyksiä muuhun maailmaan. 

Digitalisaation vuoksi datakeskuksia rakennetaan siis joka tapauksessa, ja siksi niitä rakennetaan myös Suomeen. Energiainvestointien ja työllisyysvaikutusten lisäksi voimme EU:ssa ja Suomessa vaikuttaa tietoturvaan, huolto- ja toimintavarmuuteen sekä verkkoyhteyksiin. Riittävä datakeskuskapasiteetti Suomessa takaa mahdollisuuden kriittisten julkisten tietovarantojen säilyttämisen Suomen rajojen sisäpuolella (Lähde: Valtioneuvoston julkaisuja 2025 Datakeskusten kansallinen tiekartta).

Raahelle ja Raahen asukkaille hyödyt ovat samanlaisia kuin koko Suomelle.

Datakeskukset:

• Tuovat investointeja Raahelle. 
• Tuovat tuloja maanmyynnistä tai vuokraamisesta maanomistajalle.
• Luovat työpaikkoja rakentamisen aikana ja toiminnan aikana.
• Lisäävät verotuloja.
• Lisäävät kysyntää ja investointihalukkuutta puhtaalle sähköntuotannolle.
• Datakeskus voi mahdollistaa ympärilleen uuden ekosysteemin teollisuutta ja työpaikkoja.
• Datakeskuksen hukkalämpöä voidaan käyttää esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa. 
• Kun datakeskuksia rakennetaan Suomeen, myös suomalaisten tiedot ja datapalveluiden käyttö tulevat enenevässä määrin olemaan Suomessa.

Datakeskukset ostavat palveluita ja voivat synnyttää osaamis- ja energiainnovaatioita, vaikka datakeskus ei automaattisesti tuo tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Suomeen. 

Sivuvirtojen, kuten hukkalämmön, käytöllä voidaan myös saavuttaa hyötyjä teollisuudessa ja palvelualoilla, kuten ruoantuotannossa tai esimerkiksi maauimalan lämmityksessä.

Raahelle ja Raahen asukkaille mahdolliset haitat ovat samanlaisia kuin teollisuuslaitosten haitat yleisesti.

Datakeskusten haasteet yleisesti:

• Kuluttaa paljon sähköä ja voi lisätä painetta sähköverkkoon riippuen datakeskuksen sijoittumisalueesta.
• Rakentaminen vie maa-alueita ja muuttaa maisemaa.
• Jäähdytyslaitteet ja varavoimageneraattorit voivat aiheuttaa melua. 
• Rakentamisella voi olla vaikutuksia luontoon ja vesistöihin. (Lähde: Valtioneuvoston julkaisuja 2025 Datakeskusten kansallinen tiekartta).

Raahessa suunnitteilla olevien datakeskushankkeiden lopullista sähkönkulutusta ei voida tässä vaiheessa vielä arvioida luotettavasti. Datakeskushankkeiden sähköntarve tarkentuu hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen edetessä.

Aivan aluksi on hyvä huomioida, mistä sähkölasku koostuu:

• sähköenergian hinnasta
• sähkönsiirron hinnasta eli verkkopalvelumaksusta
• sähköverosta (joka muodostuu sähkön valmistevero-osuudesta ja huoltovarmuusmaksusta)
• arvonlisäverosta (25,5 %).

Sähköenergian myyjän eli sähköä myyvän sähköyhtiön voi kilpailuttaa ja valita vapaasti. Sen sijaan sähkönsiirtoyhtiö määräytyy asuinpaikan mukaan, eikä sitä voi kilpailuttaa.

Raahessa sähkönsiirrosta vastaavat Raahen Energia ja Elenia. Datakeskusten vaikutukset sähkönsiirron kustannuksiin riippuvat muun muassa siitä, liittyykö datakeskus suoraan kantaverkkoon vai käyttääkö se paikallista sähköverkkoyhtiötä, millaisia verkon vahvistamis- ja liityntäinvestointeja tarvitaan ja miten kustannukset jakautuvat verkon käyttäjille. Datakeskukset ovat sähköverkkoyhtiöille merkittävä tulonlähde.

Sähköenergian hinta ei määräydy paikallisesti tai pelkästään Suomen tasolla, vaan Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkinaa. Sähkön hintaan vaikuttavat muun muassa kysyntä ja tarjonta, sääolosuhteet, tuotantokustannukset, sähkön siirtoyhteydet sekä maailmantilanne, politiikka ja sääntely. Yksittäisen datakeskuksen vaikutusta sähköenergian hintaan ei siten voida erottaa muista hintaan vaikuttavista tekijöistä.

Datakeskusten vaikutukset Raahen sähkönsiirtoverkkoon ja mahdolliset vaikutukset verkkopalvelumaksuihin tarkentuvat hankkeiden edetessä. Suuri uusi sähkönkulutuskohde voi kasvattaa verkossa siirrettävän sähköenergian määrää ja sähköverkkoyhtiön tuloja, mutta samalla sen liittäminen voi edellyttää merkittäviä investointeja sähköverkkoon. Näiden vaikutuksia sähkönsiirron kustannuksiin ja asiakkaiden verkkopalvelumaksuihin voidaan arvioida tarkemmin, kun hankkeiden toteutus ja vaikutukset verkkoon täsmentyvät.

Sähköenergian hinta noudattelee sähkömarkkinoiden kehitystä. Eurooppalaisessa vertailussa Suomessa sähkön hinta on ollut hyvin kohtuullinen ja näyttäisi siltä, että näin olisi myös jatkossa. 

Suomessa sähkön kulutus on ollut laskussa viime vuodet pääosin teollisuuden laskevan kysynnän vuoksi. Suomen sähkönkulutus tuleekin joka tapauksessa kasvamaan sekä datakeskusinvestointien että yhteiskunnan muun sähköistymisen takia tulevaisuudessa. Suomalaisten sähkölaskuun vaikuttaa se, saadaanko uutta sähköntuotantoa rakennettua lisää vastaamaan kasvavaa sähkönkulutusta. Ilman uutta sähköntuotantoa on mahdollista, että sähkön hinnat nousevat Suomessa.

Yhteiskunnan sähköistyminen ja sääriippuvaisen sähköntuotannon (tuulivoima, aurinkovoima) kasvu voivat tuoda haasteita sähkön riittävyydelle tulevaisuudessa kylminä ja tuulettomina ajanjaksoina. Tällaisissa tilanteissa tärkeässä roolissa on sähkön joustava kulutus, eli kulutuksen vähentäminen silloin, kun sähköä on saatavilla niukasti.

Sääriippuvaisen tuotannon lisääntyessä tarvitaan myös lisää nopeasti säädettävää ja joustavaa sähköntuotantoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tuulettomina pakkaspäivinä. Myös datakeskukset voivat säädellä käytettävän sähköenergian määrää, eivätkä ne käy koko ajan täydellä teholla.

Sähkö riittää myös talvella Suomessa, jos sähkön tuotantolaitokset toimivat, uusiutuvat tuotantomuodot tukevat sähkön perustuotantoa, sähkön siirtoyhteydet toimivat ja niitä rakennetaan lisää sekä lisätään sähkön tuotantoa monipuolisesti.

Kiinteistöveron määrää ei voida vielä arvioida luotettavasti. Verohallinto määrittää veron rakennusten ja tontin verotusarvojen perusteella, ja määrään vaikuttavat muun muassa rakennusten koko, varustelutaso ja käyttötarkoitus. Raahen datakeskuksen kiinteistövero tarkentuu hankkeen suunnittelun edetessä.

Datakeskuksen suunnittelussa ympäristövaikutusten arviointi ja haittavaikutuksia vähentävät toimenpiteet ovat erittäin merkittävässä roolissa.

Toimijan on pyydettävä YVA-viranomaiselta lausunto ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta, ja todennäköisesti sellaista edellytetään myös jatkoa ajatellen. Lain mukaisessa prosessissa selvitetään kattavasti kaikki mahdolliset ympäristövaikutukset sosiaalisiin vaikutuksiin asti.

Meluvaikutukset liittyvät pääasiassa jäähdytysjärjestelmiin ja varageneraattoreihin. Merkittävin meluvaikutus aiheutuu varageneraattoreista, joita saatetaan tarvita poikkeustilanteissa. Jäähdytysjärjestelmien ääni puolestaan kuuluu datakeskuksen normaaliin toimintaan.

Kaavaprosessin yhteydessä laaditaan meluselvitykset, joiden perusteella voidaan vaatia melusuojaukset.

Myös maa-ainesten poiskuljettamisella on ympäristövaikutuksia, ja niiden hyödyntäminen on suunniteltava ennakkoon. Ensisijaisesti maata on hyödynnettävä esimerkiksi muussa maarakentamisessa. Muutoin niiden läjittämiseen tarvittaisiin isot maankaatopaikoiksi varatut alueet.

Datakeskukset kiihdyttävät osaltaan investointeja uusiutuvaan energiaan ja sähköverkkoon, mikä palvelee puhtaan siirtymän toteutumista. Monet uusiutuvan energian investoinnit edellyttävät esimerkiksi datakeskusten kaltaisia käyttökohteita, jotta investoinnit voidaan toteuttaa. Sähkön tuotantoa voidaan lisätä, kun siihen on tunnistettu käyttötarkoitus.

Valtionhallinto, viranomaiset ja EU selvittävät isojen yrityskauppojen vaikutuksia tarvittaessa. Nykyinen lainsäädäntö ja tarkempi valvonta parantavat julkista luotettavuutta. Raahen kaupungilla ei ole mahdollisuutta rajoittaa yrityksen mahdollista edelleen myyntiä.

Raahen datakeskustensuunnitelmat ovat laajuudeltaan niin merkittävä, että tällaisia voivat tehdä ainoastaan suuret investointiyhtiöt.

Datakeskuksen arvioitu elinkaari noin 30-50 vuotta.