En voi ehkä kutsua itseäni kulttuurin suurkuluttajaksi, mutta olen aika kova kulttuurin harrastaja kuitenkin. Raahessa on käynnistymässä kaikkien aikojen kulttuurikesä ja kalenterissa on monenlaista merkintää ja tärppiä, joihin tekee mieli osallistua. Kannustan kaikkia käymään teatterissa, konserteissa, elokuvissa sekä muissa tapahtumissa Raahessa ja lähialueella. Perinteisten tuttujen tapahtumien lisäksi Raahessa on tarjolla runsaasti Oulu 2026 -kulttuuripääkaupunkivuoden synnyttämiä kulttuurielämyksiä, joiden ainutlaatuisuuteen kannattaa tarttua. Tietoa Raahen Oulu2026- kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista saat kaupungin nettisivuilta. Nyt kannattaa tarttua tilaisuuteen ja antaa kulttuurin vaikuttaa.
Lomaan kuuluu oleellisesti myös palautuminen ja levolliset hetket, jolloin on sopiva hetki tarttua hyvään kirjaan ja antaa ajatusten siirtyä hetkeksi pois kotimaisemista ja arjen kuvioista.
Tässä muutama vinkki kesäkirjapinoon. Nora Robertsin kirja Ajatusten vanki kertoo päähenkilönsä, 12-vuotiaan Thean kesälomasta Appalakeilla asuvien isovanhempien luona. Pikkuveljen kanssa vietetty kesäloma saa järkyttävän käänteen, jonka selvittely vaatii Thean yliluonnollisia kykyjä. Tarinan edetessä Thea kasvaa aikuiseksi jatkuvasti kamppaillen yliluonnollisten kykyjensä ja niiden hyväksymisen kanssa. Kirja oli mielestäni todella koukuttava.
Toinen lukemani kirja oli Anu Vähäahon kirjoittama Meri välissämme. Kirja kertoo kahdesta sisaresta, jotka joutuvat erilleen toisistaan. Vuosikymmenten jälkeen Elli palaa Suomeen ja toisistaan vieraantuneet siskokset ryhtyvät rakentamaan uudelleen sisarussuhdettaan vuosien aikana kertyneiden monien taakkojen puristuksessa. Ellin käyttämä Oulun murre toi tuttuutta ja kivan lisän tarinan kerrontaan.
Olen ahminut myös kaikki Satu Rämön Hildur- sarjan kirjat pian niiden ilmestyttyä. Viimeisimpänä luin teoksen Tinna ja odotan jo kuumeisesti seuraavaa Rämön dekkaria ilmestyväksi. Kävin puolisoni kanssa katsomassa Helsingissä Arena-näyttämöllä Hildur-näytelmän, jonka pääosassa loisti näyttelijä Elena Leeve. Näytelmä pohjautuu aika tarkasti ensimmäiseen Hildur-romaaniin ja kirjan lukeneena näytelmän kulku on tiedossa etukäteen. Se ei minua kuitenkaan häirinnyt. Toki joitakin yksityiskohtia oli muokattu ja muutettu, ja hieman huumoriakin lisätty, mutta etukäteisodotukset eivät pettäneet, vaan esitys oli mielestäni todella hyvä.
Leo Tolstoin näytelmä Anna Karenina Oulun teatterissa oli suorastaan pakahduttava kuvaus kahdesta vaikuttavasta rakkaustarinasta vahvoin näyttelijäsuorituksin lavalle tuotuna. Monenlaiset tunteet nousivat itsellänikin pintaan ja pisti miettimään sitä, elääkö elämäänsä täysillä jokaiseen hetkeen tarttuen ja ollen aidosti läsnä tilanteessa kuin tilanteessa, vai himmaileeko sitä vain eteenpäin sillä ajatuksella, että ehkä sitten joskus. No, omalta kohdaltani kallistun ensimmäisen vaihtoehdon suuntaan enemmän.
Elämyksellistä, palauttavaa ja kaunista kesää kaikille!
Leena Mikkola-Riekkinen
Kaupunginjohtaja
