Useasti kysyttyä Pitkänkarin ranta-alueen osayleiskaavasta

Onko tulva-alueiden määrittelyssä huomioitu maankohoaminen?

Kyllä, maankohoaminen on huomioitu.

Tulva-alueet perustuvat uusimpiin arvioihin merenpinnan noususta, mukaan lukien hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viidennen arviointiraportin ennusteet, joissa myös maankohoaminen on huomioitu.

Ilmastonmuutos nostaa meriveden pintaa. Meritulvan vaara kasvaa Suomessa arviolta kaksin- tai kolminkertaisiksi vuoteen 2100 mennessä. Tulvariskin kasvu johtuu osin siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset lisääntyvät ja voimistuvat vuosikymmenten mittaan. Vuosisadan loppuun mennessä merenpinta nousee niin paljon, ettei maankohoaminen enää riitä korvaamaan nousua (vesi.fi).

Miksi puhutaan tulvasta, kun Pitkäkari ei kuulu merkittäviin tulvariskialueisiin?

Raahen ja Pitkäkarin merenrannat kuuluvat tulvavaara-alueisiin, sillä koko Suomen meren rannikon alavat ranta-alueet ovat tulvavaara-alueita.

Rakentamista ohjaavaan tai siitä päättävän viranomaisen on huomioitava tulvariski aina, olipa kyseessä merkittävä tulvariskialue tai muu tulvavaara-alue. Tulvavaara-alueen tulvariskin huomioimista ja noudattamista kaavoituksessa ja maankäytössä valvoo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Kaikista Suomen merenrannikon ja muiden vesistöalueiden tulvavaara-alueista on maa- ja metsätalousministeriö nimennyt 18 merkittävää tulvariskialuetta. Pitkäkari ei kuulu näihin.

Kaikki maa- ja metsätalousministeriön ja ELY-keskusten tunnistamat tulvavaara-alueet löytyvät tulvakarttapalveluista, jotka ovat vapaasti saatavilla verkosta seuraavasti: Tulvakarttapalvelu tai vesi.fi-karttapalvelu. Tulvariskien hallinnasta ja merkittävistä tulvariskialueista tarkemmin vesi.fi sivustolta.

Vesi.fi sivuston tietosisällön tuottavat Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos ja Tulvakeskus yhteistyössä vesialan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.

Miksi tulva pitää huomioida kaavatyössä?

Tulvan huomioimiseen kaavoituksessa velvoittavat useat viranomaisohjeet ja maankäytön suunnittelujärjestelmä. Näitä ovat esimerkiksi:

Valtionneuvoston asettamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

• Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit.
• Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulva-alueille.
• Varautuminen sää- ja vesiolojen muutoksiin sekä ääri-ilmiöihin on yhä tärkeämpää.

Alueidenkäyttölaki

• Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta (AKL 24§).
• Yleiskaavan sisältövaatimukset (AKL 39 §): Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm.
  • yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys
  • mahdollisuudet turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön
  • ympäristöhaittojen vähentäminen

Rakentamislaki

• Rakennuksen sijoittamisen edellytyksenä alueella, jolla ei ole asemakaavaa on, että rakennuspaikka on kooltaan vähintään 1 000 neliömetriä ja että rakennuspaikalla ei ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa (RKL 45 §).

Maakuntakaava (AKL 32 §)

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa edellytetään, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden vaikutukset ja viranomaisten selvitysten mukaiset tulva-alueet ja tulviin liittyvät riskit. Uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille, jollei voida osoittaa, että tulvariskit pystytään hallitsemaan. Suunniteltaessa tulville herkkiä toimintoja tulee tulvasuojelusta vastaavalle alueelliselle ympäristöviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Ovatko alueen korkeustiedot ajantasalla?

Korkeustiedot ovat ajantasalla. Alueella on tehty tarkistusmittaukset tulvavaara-alueella olevilla palstoilla keväällä 2024 ja mahdolliset muutokset huomioidaan jatkokaavatyössä.

Pitkäkarin ranta-alueen osayleiskaavaluonnos on laadittu kaupungin tarkan, itse tuottaman kartta-aineiston pohjalle. Kaupungin kartta-aineisto on tarkempi kuin yleiskaavoissa usein käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokanta. Rakennukset ja sokkelikorot on alueella tarkistusmitattu lähes kattavasti viimeisen 10 vuoden aikana Raahen Maankäyttö ja mittauksen mittaustiimin toimesta. Maanpinta ja korkeusdata ovat yhtenäisiä kaupungin kantakartan ja Maanmittauslaitoksen avoimen aineiston välillä.

Kaupungin pohjakartta-aineistossa on pääosaan rakennuksia merkitty olevia sokkelikorkeuksia, jotka on huomioitu kaavaluonnosta laadittaessa. Pihamailla muutaman viime vuoden aikana mahdollisesti tehdyt korotukset eivät välttämättä näy pohjakartalla. Kriittisten tulva-alueella olevien palstojen rakennusten korkotasot ja pihamaan korkeusasema tarkistettiin keväällä 2024 kaupungin toimesta ennen kaavaehdotuksen lopputyöstöä. Saatujen tulosten perusteella kaavan on voitu tehdä muutoksia niin, että osa kaavaluonnosvaiheessa ”tulvapalstaksi” määritellyistä palstan osista on voitu osoittaa rakentamiseen.

Miksi rakennuspaikan korotus tai pilariperustukset eivät ole mahdolliset?

Pengertäminen yksittäisillä, pienillä tonteilla ei ole toimiva ratkaisu tulvatilanteessa. Rakennuspaikan korottaminen muuttaa tulvaveden virtauksia rakennuspaikan ympäristössä niin, että siitä voi aiheutua haittaa naapurille tai pelastustien käytettävyyteen. Pienillä palstoilla myös hulevesien käsittely etenkin pengerrettäessä on usein mahdotonta niin, etteivät vedet kulkeudu naapurin palstalle aiheuttaen tuhoa naapurin puolella.

Maanvaraisten mökkien muuttaminen pilariperustuksille on järeä ja maisemaan voimakkaasti vaikuttava muutos, joka vertautuu uudisrakentamiseen.  Sekä pilariperustus että myös pihamaan korottaminen pengertämällä muuttaisivat alueen luonnetta, maisemaa ja ympäristökuvaa oleellisesti.

Katoaako rikas huvilaperinne Pitkäkarista?

Pitkäkarin huvilaperinne jatkuu, mutta maisema muuttuu vääjäämättä.

Useassa mielipiteessä on tuotu laajasti ja kattavasti esille alueen erityisluonnetta ja yhteisöllistä huvilaperinnettä. Mielipiteistä kuultaa huoli pitkän ja omintakeisen huvilaperinteen häviämisestä laadittavan osayleiskaavan myötä.

On hyvä tiedostaa, että miljöömuutoksia aiheutuu vääjäämättä, mikäli nykyisiä rakennuksia halutaan laajentaa tai uudistaa. Nykyrakentamisen tapa ja mittakaava poikkeaa suuresti Pitkäkarin aiemmasta huvilaperinteestä. Saadun luonnosvaiheen palautteen perusteella Raahen kaavoitus päätti teettää erillisselvityksen sosiaalisista vaikutuksista, joka on liitetty nyt ehdotusvaiheessa osaksi kaava-aineistoa ja tulee kaikille julkisesti nähtäväksi.

Osa alueenvuokrapalstalaisista toivoo alueen säilyvän edelleen loma-asuntokäytössä. Toisaalta kaupungille on tullut vuosien saatossa myös kyselyjä mahdollisuudesta saada muuttaa alueella olevia loma-asuntoja pysyvään asumiseen. Jatkosuunnittelussa pyritään huomioimaan osallisten palaute niin, että omintakeinen ympäristökuva Pitkäkarissa säilyy.

Miksi osayleiskaavaa laaditaan myös alueelle, jolla on jo osayleiskaava?

Osalla aluetta on Raahen pohjoisten mannerrantojen osayleiskaava, joka ei ohjaa rakentamista alueella nykylainsäädännön mukaisesti.

Pohjoisten Mannerrantojen osayleiskaava ei huomioi maakuntakaavan edellyttämiä tulvariskien hallintaa eikä esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia ja viranomaisten selvitysten mukaisia tulva-alueita ja tulvariskejä.

• Vuoden 2003 kaavassa on rakennusalueita, jotka ovat tulva-alueella. Tulva-alueella oleva rakennuspaikka ei ole turvallinen eikä terveellinen elinympäristö (AKL 39§).
• Vuoden 2003 osayleiskaavan rakennuspaikat ovat usein selvästi alle 2000 m2, mikä ei täyttänyt aiemman maakäyttö- ja rakennuslain 116 §:n vaatimusta rakennuspaikan minimikoosta asemakaavoittamattomalla alueella (2000 m2). Eikä myöskään uuden rakentamislain 45 §:n haja-asutusalueen rakennuspaikan pinta-alavaade 1000 m2 täyty lähes missään.
• Vuoden 2003 kaava ei huomioi vuonna 2018 voimaan tulleita valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sään ääri-ilmiöihin ja tulviin varautumisesta tai ilmastonmuutoksen vaikutuksista (vrt. AKL 3 luku). Koska vuoden 2003 osayleiskaava on vanhentunut, sen perusteella ei voida enää myöntää rakennuslupia alueelle.

Minkälaista yleiskaavaa ollaan laatimassa?

Pitkäkariin ollaan laatimassa aluevarausosayleiskaavaa. Yleiskaavoja on useantyyppisiä. Oikeusvaikutteisia yleiskaavoja voi olla eri tarkkuustasoisia esim. seuraavasti:

• strateginen (hyvin yleispiirteinen) yleiskaava tai esim. kuntien yhteinen yleiskaava
• edellistä tarkempi aluevarausyleiskaava (Pitkäkariin laaditaan nyt tätä)
• AKL 44 §:n mukainen rakennuspaikkakohtainen yleiskaava, jota voidaan käyttää suoraan rakentamisluvan perusteena.

Nykyään lähes poikkeuksetta kaikki yleiskaavat laaditaan oikeusvaikutteisina, mikä tarkoittaa, että laadittavaa yleiskaava käytetään sen lainvoiman saatuaan ohjeena tarkemmassa suunnittelussa (asemaakaavoitus ja muut maankäytön toimenpiteet) ja viranomaisten on huolehdittava, ettei muulla maankäytöllä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista.

Miksi ei saisi ruopata omaa veneväylää?

Alueen vuokrapalstat eivät ulotu vesirajaan, eli ne eivät ole omarantaisia. Ruoppaus on voimakas toimenpide, joka voi aiheuttaa haittaa sekä vesien käytölle että vesiluonnolle. Matalat rannat ja niihin usein liittyvät tulva-alueet ovat monimuotoisia elinympäristöjä, joiden lajisto voi kärsiä ruoppauksista tai kadota niiden takia kokonaan. Myös kalojen kutualueet voivat tuhoutua. Ruoppaus voi samentaa vettä ja vapauttaa pohjasedimenttiin sitoutuneita ravinteita veteen, mikä lisää sinileväkukintojen riskiä. Ruoppaus Pitkäkarissa ei ole toivottavaa myöskään merellisen kulttuuriperinnön (arkeologia) vuoksi.

Happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyyttä Pitkäkarin rantojen alueella ei voida sulkea pois, jolloin on parasta keskittää ruoppaukset yleisten venevalkamien alueelle, missä tarvittavat selvitykset sekä mahdollisesti tarvittavat lisätoimenpiteet haittojen ehkäisemiksesi on mahdollista tehdä yhteisin resurssein ja valvotusti.

Miksi kerrostalorakentaminen sallitaan Ilolinnassa?

Ilolinnantien päässä oleva leirikeskuksen alue on varattu osayleiskaavassa pienkerrostaloille ja rivitaloille.

Ilolinnantien länsipäässä oleva uudisasumisen varaus (AP/AKR) tarkoittaa yhtiömuotoisia asuinpientaloja tai korkeintaan II-kerroksisia luhtitaloja, ei perinteisiä korkeampia kerrostaloja. Merkintä on osoitettu nykyisen leirikeskuksen alueelle, joka on jo osin rakennettua aluetta ja piha aluetta on muokattu. Kyseisen alueen rakentaminen ei tällöin merkittävästi vähennä kaava-alueen puustoa tai metsää.

Ilolinnantien pohjoispuoliset huvilapalstat ovat rakentuneet hyvin omakotitalomaisesti ja Ilolinnantien pohjoispuolella on toiveita loma-asumisen muuttamisesta pysyvään asutukseen. Pysyvä asuminen edellyttää kuitenkin vielä asemakaavoitusta.

Tuhotaanko lepakkoyhdyskunnat Pitkäkarista?

Lepakoiden päivimis- ja lisääntymispaikat tulee huomioida Pitkäkarissa aina uudisrakentamisen yhteydessä.

Raahen kaupungin kaavoitus ja rakennusvalvonta on laatinut erillisen rakentamisen ohjauksen oppaan lepakoiden esiintymisen selvittämisestä (Opas lepakoiden esiintymisen omatoimiseen selvittämiseen / 8.8.2024). Opas on laadittu soveltuvaksi Raahen oloihin. Oppaassa todetaan mm., että lepakkopotentiaalia omaavissa kohteissa tulee tehdä lepakkoselvitys, mikäli rakennuksia aiotaan purkaa, mutta myös, jos tehdään merkittäviä remontteja rakenteisiin (esim. katto, ullakko).

Miten alueen luontoarvot ja virkistyskäyttömahdollisuudet turvataan?

Laadittavassa kaavassa on huomioitu luontoarvot sekä virkistysmahdollisuudet osoittamalla virkistysalueet laajasti puuston säilyttämistä edellyttävällä VL/s merkinnöillä. Kaavan laajat metsäalueet ja metsissä olevat polut säilyvät pääsääntöisesti ennallaan.

Kaava-alueelle osoitetaan vain muutama uusi rakennuspaikka jo olemassa olevan huvila-asutuksen lisäksi. Myöhemmin tapahtuvan asemakaavoituksen myötä rakennettava infra leventänee nykyisiä huvilateitä jonkin verran, riittävän pihapuuston ja rantapuuston säilymistä voidaan ohjata tarkemmin myöhemmin asemakaavamääräyksillä.

Säilyvätkö rannat jatkossa kaikkien yhteisinä?

Pitkäkarin rannat säilyvät kaikkien raahelaisten yhteisinä jatkossakin. Vuokrapalstat eivät ulotu vesirajaan, eli palstat eivät ole omarantaisia. Tämä on keskeinen ja tärkeä periaate myös jatkossa, jotta alueen rannat säilyvät kaikkien raahelaisten yhteisinä. Ohjeellinen ulkoilupolku tukee rantojen säilymistä yhteisinä.

Ohjeellista ulkoilupolkua ei ole tarkoitus toteuttaa erikseen rakentamalla, vaan maisemaan sopivan polun syntymiselle jätetään luontainen mahdollisuus esimerkiksi huolehtimalla rannan avoimuudesta jalankulkijoiden tarpeisiin.

Pitääkö tulvavaara-alueella olevat huvilat purkaa kun kaava on valmis?

Ei tarvitse purkaa. Palstoilla saa jatkaa huvilaelämää vuokrasopimuksessa kirjatuin ehdoin vuokrasopimuksen päättymiseen saakka.

Nyt laadittavalla kaavalla ei osoiteta rakennuksia purettaviksi. Kaava ei siis edellytä, että tulvauhan alaisilla alueilla olevat rakennukset purettaisiin. Tulvavaaran alaisten alueiden rakennusten kohtalo riippuu vuokrasopimuksista ja siitä onko sopimusten uusimiseen vuoden 2045 jälkeen mahdollisuuksia.

Loma-asuminen ja elämä tulvapalstoilla voi jatkua edelleen määräaikaisen vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti ja rakennusten ylläpitävä korjaaminen on sallittua. Rakennuslupaa edellyttävistä toimenpiteistä päättää rakennusvalvontaviranomainen.

Mitä Pitkäkarissa tapahtuu seuraavan 20 vuoden aikana?

Pitkäkarin alueen luonne pyritään säilyttämään, mutta nykylainsäädäntö huomioiden.

Suurinta osaa Pitkänkarin huvilapalstoja on käytetty ja niistä on nautittu yli 50 vuotta. Vuokrapalstojen käyttö on jatkossakin mahdollista vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Rakennuslupaa edellyttävistä toimenpiteistä päättää rakennusvalvontaviranomainen ohjeenaan eri lait, viranomaismääräykset sekä alueen kaavatilanne. Vuokrasopimukset on laadittu määräaikaisina, pääosin vuoteen 2045 saakka. Vuokralaisten oletetaan toimineen palstansa rakennusten rakentamisessa ja kunnostamisessa sopimusehdot huomioiden. Mikäli vuokrasopimuksia ei uusita vuoden 2045 jälkeen, menetellään sopimuksen päättyessä vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti; vuokralainen voi siirtää rakennukset toisaalle tai vaihtoehtoisesti kaupunki lunastaa rakennukset.

Vuokrasopimuksen uusimismahdollisuudet jatkossa riippuvat useista tekijöistä, kuten maa-alueen omistusoikeudesta, paikallisista vuokraus- ja maankäyttösäännöksistä, alueen yleisistä strategisista tavoitteista sekä vuokrattavan alueen käytöstä suhteessa huomioitaviin tulvakorkeuksiin. Vuokrasopimusten jakamisesta tai jatkamatta jättämisestä ei päätetä nyt laadittavalla kaavalla. Pitkäkarin ranta-alueen  vuokrasopimuksen ehdoissa on huomioitu vuokraoikeuden mahdollinen päättyminen.

Onko kaavanlaadinnasta tiedotettu riittävästi?

Vuorovaikutus ja tiedottaminen Pitkäkarin osayleiskaavaa laadittaessa on ollut tavanomaista kaavoitusprosessia selvästi runsaampaa.

Alueen vuokralaisilla ja muilla osallisilla on ollut oikeus ja mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti ja suullisesti mielipiteensä asiasta (AKL 62 §). Mahdollisuus tähän on toteutettu Pitkänkarin kaavatyössä yleisötilaisuuksina sekä palautteenantomahdollisuutena julkisten nähtävillä olojen yhteydessä. Lisäksi esimerkiksi ensimmäisen yleisötilaisuuden yhteydessä järjestettiin ylimääräinen virallisen nähtävillä olon ulkopuolinen palautteenantomahdollisuus palautelomakkeen avulla.

Yleisötilaisuuksia on pidetty jo kaavan valmisteluvaiheessa 3 kappaletta, kun normaalisti valmisteluvaiheessa yleisötilaisuksia on vain 1 tai 2 kappaletta. Myös suppeampia vuorovaikutustilaisuuksia on järjestetty useita osallisten toiveesta. Alueidenkäyttölain 62 § tarkoittama vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa ei tarkoita sitä, että osallisten tavoitteet ja mielipiteet tulisi huomioida kaavaratkaisuissa sellaisinaan.

Kaavatyö on aina vuorovaikutusprosessi, jossa osallisten oikeus ja velvollisuus on kommentoida. Seuraavan kerran osallisille jaetaan tietoa ja he pääsevät keskustelemaan osayleiskaavasta kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana järjestettävässä yleisötilaisuudessa. Nähtävilläoloaikana kaikilla osallisilla on myös mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta muistutuksensa.

Vuorovaikutuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa kaavan laadintaan eri osallisten tavoitteista ja mielipiteistä, jotta mahdollisten ristiriitaisten tavoitteiden osalta on mahdollista tehdä tietoisia päätöksiä. Osallisilta saadun palautteen perusteella Pitkänkarin osayleiskaavaehdotukseen on tehty muutoksia niiltä osin, kuin se on ollut lain määräysten, viranomaisohjeiden sekä yleisen edun huomioinnin osalta mahdollista. Kaavoitusta ohjaava alueidenkäyttölaki ei myöskään edellytä, että jokaista maanomistajaa tai vuokraoikeuden haltijaa kuultaisiin erikseen henkilökohtaisesti.

Ovatko Pitkäkarin kaavatyön tavoitteet läpinäkyvät?

Pitkäkarin osayleiskaavan tavoitteet ovat olleet alusta saakka julkiset ja kaupunginhallituksen hyväksymät. Tavoitteet on kirjattu kaavoitusohjelmaan sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Raahessa kaupunginhallitus päättää kaavan tavoitteista ja se voi tarkistaa tavoitteita halutessaan kaavatyön eri vaiheissa tai kaavoitusohjelmaa käsitellessään. Kaupunginhallitus ei voi linjata lainvastaisia tavoitteita kaavoitustyölle.

Pitkänkarin ranta-alueen osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty alunperin vuokrapalstan haltijoiden toiveesta.  Pitkänkarin ranta-alueen osayleiskaava on lisätty kaavoitusohjelmaan jo vuonna 2016, josta saakka tavoitteet ja suunnittelualue on ollut kirjattuna julkisessa kaavoitusohjelmassa. Kaava-alueen rajaus tarkentuu kaavoitustyön edetessä.

Pitkäkarin osayleiskaavan tavoitteet ovat kaupunginhallituksen hyväksymiä. Kaupunginhallitus ei ole esittänyt tavoitteisiin muutoksia käsitellessään vuosittain kaavoitusohjelmaa. Pitkänkarin osayleiskaavan tavoitteet on kirjattu kaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka on ollut julkisesti saatavilla Raahen kaupungin nettisivuilla jo kaavatyön alusta saakka, 27.6.2020 lähtien. Kaavan sisällöstä ei voida tiedottaa suunnittelun ollessa kesken, eikä ennen kuin kunkin kaavavaiheen sisältö on hyväksytty kehittämislautakunnan /kaupunginhallituksen kokouksessa. Menettely on Raahen kaupungin hallintosäännön mukaista demokraatista toimintaa.

Pitkäkarin osayleiskaavatyö ajankohtaistui vuonna 2021, kun ELY-keskus valitti kahdesta rakennetun ympäristön lautakunnan myöntämästä poikkeamisluvasta, joilla rakentaminen sijoittui tulvavaara-alueelle. Hallinto-oikeus kumosi rakennetun ympäristön lautakunnan tulva-alueelle myöntämät poikkeamisluvat.

Miten selvitysten riittävyys todennetaan?

Kaavatyön yhteydessä laadittavien selvitysten tarpeellisuudesta ja riittävyydestä käydään kaavaprosessin aikana keskustelua viranomaisten kuten esimerkiksi ELY:n, museon ja Pelastusviranomaisen kanssa.

Kaavatöissä tarvittavat selvitykset, niiden taso sekä vaikutusarvioinnin laajuus määräytyy aina tapauskohtaisesti suhteessa kaavan tarkoitukseen ja tehtävään. Yleiskaavassa tehdään yleiskaavatasoisia selvityksiä ja asemakaavavaiheessa tarkempia ja yksityiskohtaisempia selvityksiä. Osayleiskaavavaiheessa tehtäviä selvityksiä tarkennetaan asemakaavoituksen yhteydessä.

Tarvittavista selvityksistä ja niiden riittävyydestä sekä vaikutusarvioinnista käydään kaavaprosessin aikana keskustelua eri viranomaisten kanssa viranomaisneuvotteluissa ja mahdollisissa työneuvotteluissa sekä nähtävillä olojen aikana viranomaisilta saatavien lausuntojen kautta. Pitkänkarin osayleiskaavatyössä on tehty kaavan tehtävään ja tarkoitukseen nähden riittävät selvitykset ja vaikutusarviointi kuten alueidenkäyttölaki velvoittaa (AKL 9 §).