Paluumuuttajat hyppäsivät pois oravanpyörästä ja muuttivat idylliseen merikaupunkiin: ”Täällä elämässä on luksusta ja perheelle enemmän aikaa"

Merenranta, satama ja saaristo. Kanavanranta ja vanha kaupunki. Annekristiina Tuovinen muutti perheineen takaisin lapsuuden kotikaupunkiinsa asuttuaan pääkaupunkiseudulla vuosikausia. Muuttopäätöstä tehdessään perhe teki valinnan ennen kaikkea arjen sujuvuuden, lasten turvallisuuden ja ajankäytön suhteen.

– Arkemme pääkaupunkiseudulla oli jatkuvaa siirtymistä paikasta toiseen työmatkan, kaupassa käyntien, päiväkotiin ja harrastuksiin vientien ja sieltä hakujen kanssa. Etäisyydet olivat pitkiä ja siirtymät ruuhkaisia. Täällä meillä on kaikki lähellä ja elämä hirvittävän paljon leppoisampaa. Aikaa perheelle ja kiireettömälle yhdessä olemiselle on enemmän, Tuovinen summaa.

Ajan säästön ohella Annekristiinan perhe toteutti muutolla haaveensa elämänlaadun parantamisesta. He asuvat Raahessa Kanavanrannalla kivankokoisessa luhtitalossa. Takapihan terassin tuntumassa on laituri, jossa on Tuovisten vene. Matkaa merelle on kanavaa pitkin 50 metriä.

Raahessa ei tarvitse olla Kroisos elääkseen mukavasti.

Kuumina kesäpäivinä merelle päästyään Tuovisilla on vapaus ajaa mihin tahansa Raahen edustan saarista. Usein suuntana on ensin Lapaluodon satama, josta he noutavat evääksi maittavaa graavisiikaa. Sen jälkeen he ajavat nauttimaan huolettomasta kesäpäivästä veneessään, ankkuroituen jonkun viehättävän saaren lähistölle.

– Ei tarvitse olla Kroisos elääkseen mukavasti. Raahessa on kahden tavallisen työntekijän palkalla mahdollista nauttia elämästä ja elää tavalla, joka ei suurissa kaupungeissa olisi ollut millään tavalla mahdollista. Käytössämme on enemmän aikaa ja rahaa, kun kaikki ei mene asumiseen ja liikkumiseen, Tuovinen sanoo.

Tuovinen kertoo perheen harkinneen kotikaupungikseen myös Oulua, mutta pendelöintiin ei innostuttu vaikka sadat työmatkalaiset sitä Oulun ja Raahen välillä päivittäin tekevätkin.

– Minimoin mieluummin kiireen ja aikataulutuksen arkipäivissä ja junailen toisin päin. Käyn tarvittaessa ison kaupungin riennoissa Oulussa iltaisin, Tuovinen naurahtaa.

Leppoisen asumisen erilaisten vaihtoehtojen kirjo on yksi Raahen erityispiirteitä. Raahessa voi asua meren äärellä, viehättävän kanavan varrella, puu-Raahen idyllissä, modernissa kerrostalossa, viihtyisässä taajamassa tai yhteisöllisissä kylissä vehreällä maaseudulla. Valitsipa niistä minkä tahansa, palvelut ovat joko kävellen, pyöräillen tai autolla muutamien minuuttien matkan päässä.

Viitisenkymmentä saarta ja luotoa kaupungin keskustan edustalla

Raahe on reilun 24 000 asukkaan merenrantakaupunki Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun ja Kokkolan välissä. Matkaa Raahesta Ouluun on tunti, Kokkolaan puolitoista. Molempiin suuntiin pääsee oman auton lisäksi bussilla. Vihannin juna-asemalle ajaa Raahen keskustasta puoli tuntia. Vihannissa pysähtyvät pääradan junat sekä etelään että pohjoiseen päin. Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä Oulussa avaa ovet maailmalle.

Yksi viehättävä erikoisuus Raahessa on kaupungin sylissä oleva saaristo, noin 50 pientä saarta ja luotoa, joista kauimmainen, Tasku, on vain 5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Taskun saaren kesävaltti on ihana, rauhallinen hiekkaranta, johon pääsee joko omalla veneellä, suppaamalla, venekuljetuksella tai vuokraamalla kajakin. Talviretkeily saaristossa on mahdollista hiihtäen, lumikenkäillen, retkiluistellen tai ihan kävellen. Taskun saaressa on Raahen Kalastajainseuran ylläpitämä autiotupa, jossa retkeilijä voi keittää kahvit ja paistaa makkarat suojassa merituulelta.

Sekä ulko- että sisäliikuntamahdollisuuksia Raahessa riittää ja harrastaminen on isompiin kaupunkeihin verrattuna edullista. Vesipekan kylpylätasoinen uimahalli tarjoaa uimisen lisäksi mm. vesijuoksua, kuntosalin ja keilausta. Raahesta löytyy harrastajille myös mm. tenniskentät, frisbee-golfkentät, golf-halli sekä kamppailulajit ja salibandy – oma padel-hallikin on valmistumassa. Tanssikoulua Raahessa pitää sieltä syntyjään oleva tanssija Sanna Hirvaskari.

Pesäpallo on yksi Raahen seudun ykköslajeista. Myös jalkapalloa ja jääkiekkoa Raahessa pelataan. Tunnetuimpia raahelaiskiekon kasvatteja ovat Joonas Donskoi ja Miikka Salomäki.

Raaheen kuuluvien kylien luonto luo upeat puitteet metsästykseen, marjastukseen, sienestykseen ja retkeilyyn. Vihannin kymmenen kylän kinttupolut on tunnustusta saanut reitistö, jonka varrelta retkeilijä löytää historiaa, maisemia ja levähdyspaikkoja laavuineen kaikkina vuoden aikoina.

Lapsille turvallinen kasvuympäristö, ympärille oma rauha

Luxemburgiin 2000-luvun alussa alun perin au pairiksi lähtenyt Emilia Tervonen teki miehensä kanssa ison päätöksen, kun kolmilapsisen perheen esikoisen koulun aloitus lähestyi. He pakkasivat tavaransa ja muuttivat Emilian kotipaikkakunnalle Raaheen. Keskieurooppalaisen suurkaupungin kerrostaloasunto vaihtui omakotitaloon Pattijoen Jokelassa.

– Halusimme ahtaan kerrostaloasumisen jälkeen oman, ihanan rauhan ja mahdollisuuden puuhailla pihalla metsän tuoksusta ja linnunlaulusta nauttien ilman naapureita pensasaidan takana, Tervonen naurahtaa.

Perheen nuoremmat lapset käyvät Jokelassa kyläkoulua, jossa luokkakoot ovat pienet. Opettajat ovat tuttuja ja tuntevat sekä lapset että heidän vanhempansa. Yhteydenpito kodin ja koulun välillä on mutkatonta.

Esikoinen on yläkoulussa Pattijoen keskustassa, matkaa sinnekin on vain viisi kilometriä. Koulumatkat taittuvat lapsilta itsenäisesti pyörillä.

– Luxemburgissa lähin koulu olisi ollut 300 metrin päässä kotoa, mutta sinnekään ei lapsia voinut lähettää yksin. Koulutaival siellä alkaa jo 3-vuotiaana pakollisella leikkikoululla. Koulupäivät ovat toivottoman pitkiä ja kotitehtävien määrä järjetön. Suomessa koulua käydään lasta ajatellen, Tervonen sanoo.

Luxemburgissa asuessa Tervosen perheen vanhempien työt olivat kaupungin keskustassa, työmatkaa oli kahdeksan kilometriä. Hyvänä päivänä ruuhkainen matka taittui tunnissa, huonona siihen meni yli kaksi tuntia suuntaansa. Leikkikouluun jouduttiin soittamaan useasti ja pyytämään, että lapsia pidettäisiin siellä vielä sulkemisajan jälkeenkin, kunnes vanhemmat pääsisivät ruuhkista.

Raahen seudulla ruuhkia ei ole. Jokelasta matkaa Raahen keskustaan on 10 kilometriä, silti matkaan ei mene kuin murto-osa siitä mitä suurkaupungissa meni. Perheen pojan partioharrastus on Pattijoella, tyttäret käyvät tanssitunneilla Raahessa.

– Täällä on panostettu ulkoilumahdollisuuksien lisäksi lapsiperheiden palveluihin ja matalan kynnyksen harrastuspaikkoihin, jotka ovat lähellä eivätkä maksa paljoa niin, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa.

Koko kylä kasvattaa

Vaikka Raahe on muuttunut 80-luvusta paljon, yksi asia ei ole Tervosen omasta lapsuudesta muuttunut: Jokelan pienen ja viriilin kyläyhteisön perheet tuntevat edelleen toisensa ja se tuo Tervosen mukaan elämään aivan erityistä turvaa. Aina on joku vanhempi, joka katsoo lasten perään. Kylän Whatsapp-kirppisrinkiin kuuluvat melkein kaikki.

– Yksi äiti kerran huhuili kirppisryhmässä, että hänen lapseltaan on jäänyt puhelin kotiin ja lapsen pitäisi tulla kotiin syömään. Toinen äiti vastasi, että oli nähnyt lapsen juuri pihalla muiden kanssa ja käskenyt kotiin, Tervonen kertoo lempeä hymy äänessään.

Pikkukaupungin putiikeissa palvelu on huippuluokkaa

Emilia Tervosen äidillä on reilun 20 asiakaspaikan pikaruokayritys Pattijoen keskustassa. Kebab-grilli Madonnaan työllistyivät Suomeen muuttaessa Emilian lisäksi myös ravintola-alalla työskennellyt aviomies. Nyt, 22 vuoden jälkeen, sukupolven vaihdos yrityksessä on edessä.

– On kunnia olla asiakaspalveluammatissa. Raahessa on valtavan hyvä palvelu kaikkialla! Paikallisella kenkäkauppiaalla on vakioasiakkaita Oulussa asti. He tulevat tänne nimenomaan palvelun takia, Tervonen sanoo.

Kotimaan lähimatkailijoille Raahe on tuttu. Etenkin idyllinen Wanha Raahe ja meri luovat puitteet raahelaisille yrittäjille matkailualalla toimimiseen. Tervosen suosikkipaikat Raahessa löytyvät kävelykadulta. Pienet putiikit, ravintolat ja kahvilat ovat parasta, mitä hän tietää.

– Pekkatorilla on ihana, vanhanajan tyyliin restauroitu hotelli ja sen yhteydessä kahvila, ravintola ja pieni myymälä. Henkilökunta on pukeutunut samaan idylliseen 1800-luvun tyyliin kuin mitä talo itsessään on. Käyn siellä lounaalla ja kahvilla usein. Sitä ihanien kakkujen vitriiniä ei vaan voi vastustaa, Tervonen kehuu.

Tervosten elämä isovanhempien ja Emilian omien sisarusten lähellä on asettunut uomiinsa. He eivät kaipaa Raahen ulkopuolelta juuri mitään.

– Raahessa on hyvä elää ja olla. Raahe on riittävän suuri, jotta täällä on kaikki oleellinen, mutta riittävän pieni, jotta kylämäisyys ja yhteisöllisyys on tallella.

Raahe pähkinänkuoressa

• 24 000 asukkaan merenrantakaupunki on maakunnan toiseksi suurin kaupunki 70 kilometriä Oulusta etelään.
• Tontteja meren äärellä, töitä ja mahdollisuuksia.
• Raahessa on potentiaalia yrittäjyyteen: idyllinen Wanha Raahe ja meri luovat puitteet matkailualalla toimimiseen.
• Kaupungissa on AMK-tasoista koulutusta eri aloilla sekä vahvaa metalli- ja konepajateollisuutta.
• Lue lisää myytävistä ja vuokrattavista tonteista.

Artikkeli on julkaistu alun perin Ilta-Sanomissa 22.11.2021.