Vern ja Selvie

Vern ja Selvie yrittävät laskea, kauanko ovat asuneet Raahessa. Vern pääsee puoleen vuoteen ja Selvie 4 kuukauteen – iloinen kompromissi on viisi. Kaksikko täydentää toisiaan loistavasti ja helisevä nauru rytmittää puhetta. Vern on kuin kallio ja Selvie riemukkaasti soliseva puro, kädet hakeutuvat automaattisesti yhteen ja toisen silmistä haetaan vahvistusta muistikuville. Kahdeksan vuoden yhdessäolo ei selvästikään ole ollut tylsää. Pariskunta tekee myös töitä yhdessä, mikä kuulemma aiheuttaa välillä hiukan ”ylimääräistä draamaa”, mutta hyvät puolet voittavat kehnommat mennen tullen.

Pariskunta on kotoisin Australiasta ja Indonesiasta. Raaheen he ovat tulleet työn perässä eikä kummallakaan ollut aavistustakaan työtarjouksen vastaanottaessaan, minne olivat lähdössä. Lista maista, joissa Vern ja Selvie ovat tehneet töitä, on hengästyttävän pitkä: Intia, Fidgi, Japani, Kiina, Mongolia, Saudi-Arabia ja Bolivia… Työn perässä liikkumisen lisäksi pari on ehtinyt reissata ympäri Eurooppaa, mutta Pohjoismaihin asti seikkailut eivät ole aiemmin yltäneet. Kun selvisi, että Raahe on pohjoisessa Suomessa, heidän näkökulmastaan erittäin lähellä arktisia alueita, syntyi mielikuva ikitalvesta sekä kaduilla vaeltavista jääkarhuista ja muista villieläimistä. Hämmästys oli suuri, kun niitä ei ollutkaan vastassa.

Emme tienneet Raahesta mitään, kun päätimme ottaa työn vastaan. Luulimme, että täällä arktisen alueen lähellä on jääkarhuja!

Keväällä Raaheen tullessaan heillä ei ollut mukanaan mitään. Asuntoja selatessaan Vern sattui törmäämään ilmoitukseen pienestä omakotitalosta omalla puutarhalla. Ottaessaan yhteyttä myyjään selvisi, että talo oli myynnissä kuolinpesältä ja sen mukana voisi saada koko irtaimiston. Vern ja Selvie tarttuivat tilaisuuteen ja nyt talo on järjestetty heidän mieleisekseen, rakkaudella vanhoista kalusteista ja kirpputorilöydöillä täydentäen. Kotia laittaessaan kesän tullen puutarha vihertyi ensimmäisen kerran, mikä vaikutti pieneltä ihmeeltä.

Muuttajista länsimainen kulttuuri ja ihmisten erinomainen kielitaito tuntuvat hyvältä. Kauniisti hoidetut pihat ja vanhat puutalot saavat kiitosta, pikkuisella merenrantakaupungilla on luonnetta ja kaduilla on mukava kävellä kaikessa rauhassa. Vastaanotto kaupungilla on ollut Vernin ja Selvien mielestä hieno – ihmisiin pääsee kyllä tutustumaan, vaikka suomalaiset ovatkin heidän tottumuksiinsa verrattuna erittäin hiljaisia. Raahea on helppo suositella turvallisena ja lapsiystävällisenä asuinpaikkana myös muille toiselta puolelta maapalloa tulossa oleville kollegoille ja työtovereille. Työnteko paikallisten kanssa sujuu hienosti ja työkaverit ovat opettaneet vähän suomeakin. Kieltä on lähdetty ottamaan haltuun myös kurssilta: ensimmäisen tunnin jälkeen Vern on täysin vakuuttunut, ettei tule oppimaan kieltä ikinä, kun taas Selvie hihittää opettajan sanoneen, että puolen vuoden päästä hän pystyy jo hyvinkin puhumaan suomea.

Upeaa, että myös vanhaa kulttuuria on säilytetty. Puutalot ja meri tuovat kaupungille aivan oman luonteen.

Molemmissa on aimo ripaus hyväntekijää. Vern on opettanut työmatkoillaan paikallisille englantia sekä lapsia lukemaan ja kirjoittamaan. Selvie puolestaan haaveilee tuovansa palan omaa kulttuuriaan kaupunkiin perustamalla Raaheen ravintolan, jonne voisi palkata työttömiä ja auttaa heitä uuteen alkuun. Indonesiasta voisi myös tuoda koriste-esineitä myytäväksi, mikä puolestaan takaisi töitä kotimaahankin. Yhteisölle takaisin antaminen toistuu molempien puheessa ja he haluavat aidosti olla mukana kehittämässä asioita parempaan suuntaan.

Kotona oleminen, yhdessä kaupassa käyminen ja ruuan laittaminen ovat pariskunnalle mieluista puuhaa. Tosin Suomen hintataso jaksaa hämmästyttää edelleen ja hintoja tuleekin laskettua tarkkaan. Kesällä on grillattu ja kestitty vieraita, käyty rannalla ja pubissa sekä reissattu lähipaikoissa. On ehditty käydä katsomassa pesäpalloa ja jääkiekkoa, jotka molemmat olivat lajeina aivan uusia – säännöt tosin jäivät edelleenkin hiukan epäselviksi. Vernin ensimmäiset sukulaisetkin ovat ennättäneet kylään Englannista. Enemmän kuin valoisia kesäöitä, etenkin Selvie odottaa talvea ja lumisadetta. Lumen peittämä puutarha tuntuu satumaailmalta, jota myös hänen sukulaisensa ovat innoissaan tulossa todistamaan. Vern tosin vitsailee, että porukalla voi tulla äkkiä kiire takaisin lämpimään ensi-ihastuksen jälkeen.

Talosta emme luovu, vaikka jatkaisimme töitä muualla. Tänne on hyvä palata.

Projektityö loppuu aikanaan, minkä jälkeen on tehtävä valinta, joka vetää mietteliääksi. Raahe alkaa tuntua kodilta. Pariskunta on päättänyt, että talosta ei ainakaan luovuta, se on varmaa! Vaikka työ veisi vielä kiertämään maailmaa, tänne on hyvä palata.