Kevät keikkuen tulevi!
Kirjoittamisen hetkellä taivaalta lappaa räntää kiverän tuulen keralla. Menneellä viikolla kuvasin nokkosperhosta Itsenäisyydenpuistossa kevään ensimmäisistä krookuksista mettä aurinkokelillä onnellisena imemässä. Sydän sykähti ilosta – talvehtiminen on onnistunut ja ruokaa on nälkäisille tarjolla! Varhaiset kukkijat ovat tärkeitä elämälle äärimmäisissä olosuhteissa. Tästä syystä säästän aina metsän raivauksissa raidat. Ne tarjoavat pörriäisille kevään mesitankkauspaikat kukkiessaan. Kevään varhaisimmat kukkijat tarjoavat ensiryypyt sokereita niin pörriäisille kuin katsojillekin. Ensimmäiset kevätkukkijat eivät jätä ketään kylmäksi.
Kevät etenee kovasta keikkumisesta huolimatta. Lumet sulavat kovaa kyytiä ja joet alkavat tulvia. Talvi oli runsasluminen, joten sulamisen vesiä on rutkasti. Onneksi kelit vähän himmasivat sulamisen vauhtia yöpakkasten merkeissä. Aurinko ja tuuli nostivat sulamisen vesiä ilmaankin. Kaikki vesi ei päätynyt suoraa jokiin, puroihin ja ojiin. Tämä taisi pelastaa melko paljon, sillä maaperä oli syksyn sateiden jäljiltä sangen veden kyllästämää.
Muuttolinnut ovat minulle suuri ihme vuosi toisensa jälkeen. Laulun sanoihin yhdyn:
Miks leivo lennät Suomehen
sä varhain kevähällä?
Et viihdy lintu riemuinen
sä maalla lämpimällä.
Miks äänes soreasti soi
vaan Suomen taivaan alla?
Ja vaikka puut ne vihannoi,
sä lennät korkealla.
»Sen tähden Suomeen kiiruhdan
ja lennän korkealla,
kun tahdon nähdä kauneimman
mä rannan taivaan alla.
Ja senpä vuoksi laulan ma,
Kun kannel täällä soipi;
ei missään voi niin riemuita,
kuin Suomessa vaan voipi.»
Olen bongannut jo monia muuttolajeja. Ensin tuli joutsenet, hanhet, kurjet, peipot, mustarastaat, sitten västäräkit, sepelkyyhkyt, lehtokurpat, kuovit ja lopulta monet muutkin lajit. Ihme mikä veto pohjoisen kylmällä ja karulla maisemalla on! Etukäteen säälittää pääskyset, jotka tulevat oikeasti ennen kuin kesä saapuu. Vanha loruhan kuuluu:
Kuu kiurusta kesään
puoli kuuta peipposesta
västäräkistä vähäsen
pääskysestä ei päivääkään.
Kova kiirus muuttajilla on, eikä pohjolan kelit aina alkuunsa ole kovinkaan lempeitä. Sitkeitä sissejä nämä muuttolinnut ovat. Osalla on takana ihan valtava muuttomatka Afrikasta pohjolaan. Perhe perustetaan ja huolletaan täällä oikullisen säiden pohjolassa. Talveksi sitten takaisin lämpimämpiin maisemiin. Luonto on ihmeellinen!
Puutarhuri vetää nyt syvään henkeä kevään edessä. Tulossa on tiivis kausi, jossa kuitataan talvella tehty valmistelutyö. Tulossa on hurjan paljon kaikkea kivaa. Ennen kaikkea ympäristönhoidon loistava työporukka kokoontuu taas yhteen tekemisen meiningissä. Kausi aukeaa ja työtä riittää! Syksyllä arvioidaan missä onnistuttiin ja mitä pystyttäisiin vielä parantamaan.
Yhteistyö eri tahojen kanssa poikii kaupunkilaisille uusia kivoja juttuja, jotka jokainen putkahtaa esille omissa aikatauluissaan. Koronan päätteeksi on erittäin tervetullutta saada jälleen yhteys kaikkien ihmisten kesken. Tätä on kaivattu! Olkaahan kuulolla, sillä kesästä tulee tosi mukava ja iloisia juttuja on tulossa!
–Tita
Kirjoittaja on aktiivinen raahelainen, tullista tullut rakkauden perässä ja rakastunut sopivan pieneen kaupunkiin. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2021 osana silloista asukasmarkkinointikampanjaa.