Raahen jätehuollon järjestäminen – faktaa ja näkökulmia kokonaisuuden suunnittelun taustalla

Jätelaki (32 §) velvoittaa kunnan järjestämään jätehuollon asumisessa syntyvän jätteen sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen osalta. Lisäksi kunnan on jätelain (93 §) mukaan järjestettävä neuvontaa, tiedotusta ja valistusta mm. jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi ja lajittelun tehostamiseksi.

Nämä velvoitteet kunta voi toteuttaa joko itse tai siirtämällä jätehuoltotehtävät kuntien omistamalle jätehuoltoyhtiölle.

Kunta voi siirtää jätteen vastaanoton, kuljetuksen ja käsittelyn, laskutuksen, neuvonnan ja näihin liittyvät hallinnolliset tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, tätä varten perustetulle yhtiölle, jonka kunta yhdessä muiden kuntien kanssa omistaa (jätelaki 43 §). Näitä tehtäviä ei siis voi siirtää yrityksille. Kunta vastaa siitä, että siirretyt tehtävät tulevat hoidetuiksi jätelain ja säännösten mukaisesti.

Kunnalle kuuluu myös vastuu jätehuollon viranomaistehtävistä, jota toteuttaa kunnan määräämä jätehuoltoviranomainen (23 §). Jos kunta päättää siirtää jätehuollon järjestämiseen liittyvät palvelutehtävät kuntien omistaman yhtiön hoidettavaksi, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä (43 §). Nykymallissa jätehuoltoviranomaisena toimii Raahessa rakennetun ympäristön lautakunta.

Jätelain mukaisesti kunnilla on kaks vaihtoehtoa jätteenkuljetuksen järjestämiseksi polttokelpoisen jätteen ja saostus- ja umpisäiliölietteen osalta. Kunta voi järjestää vastuullensa kuuluvan jätehuollon kuljetukset joko:

1. Kiinteistönhaltijan järjestämänä: Kunta ulkoistaa jätteenkuljetukset kiinteistölle, jolloin kukin asuinkiinteistö itse vastaa kuljetuksen hankkimisesta valitsemaltaan jätekuljetusyritykseltä.
2. Kunnan järjestämänä: Kunta tai kunnan jätehuoltotehtäviä jätelain nojalla toteuttava kuntaomisteinen jätehuoltotoimija järjestää kuljetukset keskitettynä kokonaisuutena. Tässä mallissa kunta tai kuntaomisteinen yhtiö kilpailuttaa urakat sellaisina kokonaisuuksina, että kaikenkokoisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun.

Kuljetusjärjestelmien erot näkyvät ensisijaisesti siinä, että kunnan järjestämässä kuljetuksessa samaa tietä ei aja usean kuljetusliikkeen autot tyhjentäen jäteastian vain niistä kiinteistöistä, joissa heillä on asiakkuus. Tämän eroavaisuuden ja sen tuottamien logististen-, taloudellisten- ja ympäristöhyötyjen takia jätelaki asettaa kunnan järjestämän kuljetusmallin etusijalle.

Toistaiseksi jätelaki mahdollistaa kotitalouksien sekajätteen kuljetuksissa molemmat toimintatavat, mutta biojätteen ja pakkausjätteiden osalta vain kunnan järjestämän kuljetusmallin. Jätteen käsittely kuuluu molemmissa kuljetusmalleissa kunnan vastuulle.

Nykymallissa Raahen kaupunki tukeutuu toiminnassaan Kiertokaaren yhteistyösopimukseen. Jätehuoltoviranomaisena toimii rakennetun ympäristön lautakunta. Tämä tarkoittaa sitä, että jätehuoltomääräykset ja jätetaksa päätetään itse kyseisessä lautakunnassa.

Raahessa on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus eli kiinteistön haltija voi solmia sopimuksen haluamansa jätteenkuljetusliikkeen kanssa. Jätteen käsittely kuuluu kaupungille ja yhteistyösopimuksen mukaisesti polttokelpoinen jäte päätyy siirtokuormauksen jälkeen Kiertokaarelle.

Raahessa on kaksi jäteasemaa, joista Kiiluntien jäteasemalla otetaan vastaan mm. lajittelematonta rakennus- ja sekajätettä, kyllästettyä puuta, puujätettä, metallijätettä, betoni-, tiili-, ja laattajätettä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua ja vaarallisia jätteitä. Jäteasema on auki maanantaista perjantaihin. Toisella jäteasemalla Kuusiratissa, Vihannissa otetaan jätettä vastaan hieman rajatummin ja aukioloajat ovat huhti-lokakuussa kahtena päivänä kuukaudessa. Vastaanotettu jäte toimitetaan eteenpäin joko Kiertokaarelle tai hyötyjätteiden osalta kilpailutetuille yhteistyökumppaneille.

Jätehuoltoa koskevat velvoitteet ja vaatimukset ovat kasvaneet niin EU:n kuin kansallisen sääntelyn toimesta. Tavoitteena on mm. 65 paino-%:n kierrätysaste valtakunnallisesti vuoden 2035 alusta alkaen. Nykyisellään Raahessa polttoon tai sekajätteeseen päätyy yli 60 % jätejakeista. Jäteasemalla on tarve toteuttaa laajempaa lajittelua, jotta jätejakeet päätyvät tarkempaan hyötykäyttöön. Tämä vaatii investointeja nykyiseen infraan. Tämän myötä Raahen jätehuollon nykytilaa ja erilaisia vaihtoehtoja on lähdetty tarkastelemaan laajemmin.

Rakennetun ympäristön lautakunnan päätöksenteossa käsiteltiin kolmea päälinjausta jätehuollon tulevaisuuden osalta. Nämä olivat:

1. Raahe jatkaa jätehuollon järjestämistä omana toimintana nykyisellä tavalla Kiertokaaren osakkaana: Vaatii kaupungille omia työntekijöitä jätehuollon järjestämiseksi ja viranomaistyön hoitamiseksi. Kaupunki omistaa jäteaseman rakenteet ja vastaa uusista investoinneista itse.
2. Raahe jatkaa jätehuollon järjestämistä omana toimintana, mutta vaihtaa yhteistyökumppania: Vaatii resurssien lisäämistä kaupungille ja useita avoimia kilpailutuksia. Kaupunki itse omistaa kaiken ja päättää kaikesta jätehuoltoon liittyvästä.
3. Raahe liittyy täysjäseneksi kuntien omistamaan jäteyhtiöön, joko Kiertokaareen tai Vestiaan: Jätehuoltoviranomaisen tehtävät siirtyvät kuntien yhteiselle jätelautakunnalle ja toiminnan operatiivinen järjestäminen ja kehittäminen jäteyhtiölle. Resurssien tarve kaupungilla vähenee ja investoinnit siirtyvät jäteyhtiön vastuulle.

Eri toteuttamisvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin ja vertailun lopputuloksena rakennetun ympäristön lautakunta päätti esittää ratkaisuksi Vestian täysjäsenyyttä. Tärkeimpänä päätökseen vaikuttavana tekijänä on ollut päättäjien osalta näkemys todennäköisestä kuntalaisten palvelutason paranemisesta ja hinnoittelun halpumisesta valitussa linjausvaihtoehdossa. Myös tasahinnoittelu alueen asukkaiden kesken nähtiin hyvänä asiana. Tätä ennakko-odotusta tukevat Vestian osakassopimus ja toimintastrategia.

Raahen kaupungin rakennetun ympäristön lautakunta päätti 12.2.2025 esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle Vestian osakkuutta Raahen uudeksi jätehuoltoratkaisuksi. Esitystä tullaan käsittelemään hallituksen ja valtuuston toimesta huhtikuun 2025 aikana. Asian ratkaisee Raahen kaupunginvaltuusto.

Kaupunginvaltuusto päättää jätehuollon kokonaisuuden suunnan ja varsinainen liittymisneuvottelu käydään tämän jälkeen. Mikäli kaupunginvaltuusto päätyisi esityksen mukaiseen ratkaisuun, asiassa edettäisiin lopulliseen neuvotteluun liittymisestä ja Vestia Oy:n yhtiökokouspäätökseen liittymisen hyväksymisestä.

Raahen kaupungin osakkaaksi liittymisen vaikutukset näkyisivät Raahen alueella parantuvana palvelutasona ja edullisempana hintatasona. Edullisempi hintataso saavutettaisiin 17 kunnan alueella suuremman volyymin tuomana, ja se koskettaisi kaikkia Vestian toiminta-alueen kuntalaisia. Palvelutason paraneminen tarkoittaisi käytännössä laajempia lajittelumahdollisuuksia etävalvotuilla lajittelupihoilla (Kiiluntien ja Kuusiratin jäteasemat), aukioloaikojen laajenemista etenkin Kuusiratissa sekä etenkin sivukylille toteutettavia Rinki-verkostoa täydentäviä ekopisteitä.

Jätehuolto on toiminnan luonteeltaan äärimmäisen volyymipainotteista. Kuljetusten osalta volyymin vaikutus yksikköhintoihin näkyy siinä, kuinka suurta kuormaa pystytään kuljettamaan mahdollisimman vähillä ajokilometreillä. Kunnan vastuulle kuuluvan jätteen kuljetuksissa ero tulee esiin kuljetusjärjestelmiä vertaamalla. Optimoimalla logistiikka, saadaan jäteauton kustannukset jaettua mahdollisimman monelle jäteastialle / ajettu kilometri.

Omistusosuus mankala-periaatteella toimivasta polttolaitoksesta pienentää jätteen käsittelyn hintaa osaltaan. Kuntalaisen jätehuollon kannalta ratkaisut keskittämisen ja suurempien kokonaisuuksien osalta näkyvät suoraan edullisempina hintoina.

Julkisessa keskustelussa on tuotu esille kanta, jossa yritykset ja heitä edustavat edunvalvontajärjestöt kannattavat kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusmallia. Molemmissa kuljetusratkaisuissa käytännön työn tuottavat yksityiset kuljetusyrittäjät.

Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusmallissa hintataso on vain yksittäisen kiinteistön ja valitsemansa kuljetusliikkeen välinen sopimusasia. Hinta voi siis vaihdella kiinteistökohtaisesti. Kunnan järjestämässä kuljetusmallissa urakkakilpailutusten kautta saatava hinta on julkisesti esillä jätehuollon taksassa. Hintatason julkisuuserojen takia alueellinen vertailu järjestelmien kesken on haasteellista. Kunnalliset jätehuoltotoimijat ja Kuntaliitto kannattavat kuntalaisen kannalta kustannustehokkaampaa kunnan järjestämää kuljetusmallia.

Vestia kilpailuttaa jätekuljetukset kuntalaisten puolesta. Vestian toimintatavassa yksityiset kuljetusyritykset yhtä lailla kuljettavat jätteen ja kilpailutukset toteutetaan julkisena hankintakilpailutuksena siten, että yksi kilpailutettava kokonaisuus muodostaa yhden jäteauton kokoisen kuljetusurakan.

Urakkakokonaisuus muodostuu yhden jäteauton kapasiteettia vastaavasta reitistä, jolloin ajettua kilometriä kohden saadaan tyhjennettyä mahdollisimman monta astiaa. Urakoiden kokoluokitus korreloi myös kaluston käyttöikään, eli uuden urakkakilpailutuksen osalta valittu urakoitsija hankkii jäteautokaluston ennen urakan alkamista ja urakan päättyessä auto on käyttöiältään lähes loppuun kulutettu.

Kun kuljetusurakat kilpailutetaan yhden jäteauton kokoisina urakoina, myös pienemmillä paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua ja menestyä urakoissa. Mahdollistamalla matala kynnys osallistua kilpailutuksiin pyritään varmistamaan hintojen pysyminen maltillisena ja välttämään kuljetusten keskittyminen vain suurille toimijoille.

Vestia vastaa kuljetuksiin liittyvästä asiakaspalvelusta ja laskutuksesta, jolloin urakoitsija keskittyy suorittamaan vain tarvittavat tyhjennykset reitillä. Nykyisellä Vestian 16 kunnan toimialueella on käytössä seitsemän yhden jäteauton kokoista urakka-aluetta. Vestialla urakoi sekä isoja että pieniä toimijoita.

Raahen kaupungin alueella on tällä hetkellä käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä kuljetusmalli ja Vestian toimintatavassa käytetään kunnan järjestämää kuljetusta.

Paikallismedian ja muiden tahojen tekemien selvitysten perusteella Raahen alueen nykyinen hintataso yleisimmän jäteastian tyhjennykselle on noin 15 euron suuruusluokassa.

Vestian nykyisessä taksassa vastaavan kokoisen jäteastian tyhjennyksen hinta on 9,45 euroa. Huomioitavaa on toki Vestian toimialueella käytössä oleva jätehuollon perusmaksu. Omakotitalon perusmaksun hinta vuonna 2025 on 68,90 € / vuosi eli erotus on mahdollista kattaa suoraa 13 tyhjennyksellä vuodessa edellisistä hinnoista laskien. 

Perusmaksu ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteinen ja sillä katetaan käytännössä muita jätehuollon yleiskuluja, kuin polttokelpoisen jätteen keräys. Vertailuja tehtäessä on syytä huomioida kiinteistön jätehuollon järjestämisen kuukausi- ja vuosikulu, sekä kokonaispalvelun laatu ja taso. Jatkossa Raahessa kaikki kotitaloudet olisivat samanarvoisessa asemassa, ja jäteastian tyhjennyksen hinta olisi kaikille sama, asui sivukylällä tai kantakaupungissa.

Vestian perimällä jätehuollon perusmaksulla kuntalaiselle tuotetaan

• lakisääteinen jätehuollon neuvonta
• pakkaustuottajien Rinki-pisteitä täydentävät ekopisteet
• automatisoidut lajittelupihat
• viranomais- ja hallintotoiminta
• vaarallisen jätteen veloitukseton vastaanotto.

Mikäli perusmaksu ei olisi käytössä, vastaava menoerä katettaisiin vastaanottohintojen kautta, kuten esimerkiksi Raahessa nykyisellään tehdään. Tämä näkyy korkeampina yksikköhintoina jätettä tuodessa.

Siirtyminen kiinteistön haltijan järjestämästä kuljetusmallista kunnan järjestämään kuljetukseen edellyttää lainsäädännön mukaan kolmen vuoden siirtymäaikaa päätöksen voimaantulosta.

Siirtymäajalla varmistetaan se, että kunta tai kunnan puolesta asiaa hoitava jätehuoltoyhtiö ehtii järjestämään kilpailutuksen ja sopimusperusteisesti toimivilla jätekuljetusyrityksillä toiminta ei pääty yllättäen, vaan jää aikaa suunnitella tuleviin urakkakilpailutuksiin osallistuminen.

Mikäli Raahen kaupunki päättää liittyä Vestia Oy:n osakkaaksi muuttuu päätöksenteko Vestian osakassopimuksen mukaisesti siten, että Raahen kaupungilla on yhtiökokouksessa osakkeenomistajuutensa suhteessa äänivalta yhtiön asioihin.

Raahen kaupungilla tulisi myös olemaan edustus yhtiön hallituksessa, jota kautta päätäntävalta ulottuu myös Vestia-konsernin muihin yhtiöihin. Jätehuoltoon liittyvien viranomaistehtävien osalta Raahen kaupungilla olisi jäsenyys jätelautakunnassa, joka tekee koko Vestian toimialuetta koskevat viranomaispäätökset.

Liittyessään Vestian osakkaaksi Raahen kaupungilla olisi suurimman osakkeenomistajan asema, koska osakassopimuksessa asukaslukusuhde määrittää osakeomistuksen jakauman.

Nykyisessä jätehuollon mallissa jätehuoltomääräyksistä päättää Raahen kaupungin rakennetun ympäristön lautakunta. Jätelainsäädäntö asettaa tietyt lähtökohdat jätehuoltoviranomaisen päätöksille esimerkiksi biojätteen erilliskeräysvelvoitteen osalta. Lautakunta päättää myös jätetaksasta nykyisellään ja taksaa ohjaa vahvasti nykyisen Kiertokaaren yhteistyösopimuksen kirjaukset.

Puolestaan Vestian toiminta-alueella on voimassa Jokilaaksojen jätelautakunnan määrittelemät jätehuoltomääräykset. Mahdollisessa liittymisessä, Raahelle tulee edustus jätelautakuntaan. Yhteinen lautakunta päättää vastaavista asioista, kuin rakennetun ympäristön lautakunta nykyisellään.

Vestian toimintaa ohjaavat strategian lisäksi osakassopimuksessa sovitut toimintaperiaatteet, joissa korostuu kuntien ja kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu. Toiminta-alueella on käytössä taksahintojen osalta tasataksamalli, jossa astian tyhjennyshinta on määritelty samaksi kiinteistön sijainnista riippumatta.

Kuntien ja asumiskeskittymien osalta pyritään palvelutason mahdollisimman suureen tasalaatuisuuteen. Palvelutarjontaa ei ole keskitetty vain suurimpiin kuntiin, vaan kaikista Vestian toimialueen kunnista löytyy pienjätekuormia vastaanottava lajittelupiha ja pakkaustuottajien Rinki-pisteitä täydentäviä Vestian ylläpitämiä ekopisteitä.

Vestian strategian ytimenä on tuottaa kuntalaisille mahdollisimman tehokkaasti edulliset, laadukkaat ja toimintavarmat jätehuollon peruspalvelut. Tämän päämäärän toteuttamiseksi Vestia Oy ei osakassopimuksensa mukaisesti jaa omistajakunnille osinkoja. Omistajakunnat eivät myöskään rahoita Vestian toimintaa kunnallisverotuksesta kerättävin varoin. Vestia Oy:n ympärille rakentuneen konsernin muiden liiketoimintojen tehtävänä on tukea päätavoitetta, joka mahdollistaa alle omakustannehintaan tuotettavat kuntalaispalvelut.

Vestian toiminta on rakennettu konsernimuotoon, jossa kuntien vastuulle kuuluvia jätehuoltotehtäviä tuottavan emoyhtiö Vestia Oy:n toimintaa tukevat tytär- ja osakkuusyhtiöt. Konserniin kuuluvat Vestia Yritysjätepalvelut (VYP), suunnitteilla oleva lajittelupihakonsepti, Westenergy Oy Ab ja Bio-VV Oy. Näistä emoyhtiö omistaa 100 %: sesti Vestia yrityspalvelut ja Lajittelupihakonseptin. Westenergyn polttolaitoksesta omistusosuus on 18,27 % ja Bio-VV:stä 50 %. 

Konsernijärjestelyillä on mahdollista alentaa taksahintoja emoyhtiön osalta tulouttamalla tuottoja emoyhtiölle. Koska kotitalouksien jätehuollon tulisi lähtökohtaisesti olla voittoa tavoittelematonta, tuottoja voidaan käyttää jätetaksojen alentamiseen tai palvelutasoa parantavien investointien toteuttamiseen. Lajittelupihakonsepti ja etävalvotut itsepalveluasemat ovat herättäneet kiinnostusta myös yhtiön toiminta-alueen ulkopuolella, ja järjestelyn tarkoituksena on mahdollistaa konseptin myynti myös ulkopuolisille toimijoille. Westenergyn polttolaitos toimii Mankala-periaatteella, joka takaa edulliset jätteen polttohinnat osakkaille. Puolestaan biokaasulaitos on suunnitteilla ja saanut 6,5 miljoonan euron investointituen. Laitoksen arvioitu käynnistymisvuosi on 2027 ja tavoitteena on taata edulliset biojätteen käsittelykustannukset osakkaille. 

Omistajakunnille ja kuntalaisille tuotettavat palvelut jakautuvat neljään pääkategoriaan:

1. Kiinteistökohtaiset jäteastiat

Kaikilla kiinteistöillä on poltettavan jätteen astia ja muiden jätelajien keräysastiat jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vestia vastaa näiden astioiden tyhjennyksistä ja jätteiden kuljetuksista. Biojätteen osalta jäteastian vuokra kuuluu tyhjennyksen hintaan. Muiden jätejakeiden osalta astian voi hankkia itse, kunhan se on jätehuoltomääräysten mukainen.

2. Lajittelupihat

Kaikissa Vestian omistajakunnissa on vähintään yksi lajittelupiha (pl. Merijärvi, jonne piha tulossa 2025). Lajittelupihoilla kerätään kuntalaisten jätteitä, joita ei voi lajitella kiinteistön jäteastioihin tai ekopisteille. Asiakaspalautteen myötä tarkoituksena on laajentaa kohteiden aukioloa nykyisestä ma-pe klo 10-17 ajoista. Osakaskuntien tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaan Raahen vastaanottopaikat automatisoitaisiin samalle palvelutasolle muiden Vestian osakaskuntien kanssa. Raahessa tämä tarkoittaisi nykyisten vastaanottopisteiden automatisointia ja kehittämistä Kiiluntiellä ja Kuusiratissa.

3. Ekopisteet

Vestia täydentää Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n vastaanottopisteverkostoa omilla ekopisteillään. Pisteiden sijoittumisen osalta Vestia käy tiivistä keskustelua Ringin kanssa verkostojen yhteensovittamisesta, ja Vestia huolehtii myös osan toimialueella sijaitsevien Rinki-pisteiden kunnossapidosta. Rinki-pisteiden sijoittuessa pääasiassa isompiin taajamiin on Vestian täydentävien pisteiden sijoittuminen keskitetty pienempiin kyliin ja asutuskeskittymiin. 

4. Kierrätysneuvonta

Vestia toteuttaa omistajakuntiensa puolesta jätelain edellyttämät kierrätysneuvontapalvelut. Vestian oman kierrätysneuvojan neuvontatyötä tukee yhteistyö toimialueen 4H-yhdistysten kanssa.