Pohjolan valttikortti on puhtaus ja momentum sen hyödyntämiseen Raahessa on nyt

Sataman avarat varastointikentät ja laitureiden takaa avautuva tumma meri. Jättimäiset laivat, jotka tulevat, purkavat lastinsa ja lähtevät. Laivat, jotka tulevat, lastaavat ja lähtevät. Isot koneet. Näky on lähes majesteetillinen. Raskaasta teollisuudesta puhuttaessa kaikki on suurta. Aikajanat, mittakaavat, määrät ja summat. Raahen Satama on ollut toiminnassa yli 40 vuotta.

Ruuhkaisimpina aikoina merellä seisoo laivoja odottamassa laituriin pääsyä. Ne tuovat Raaheen raaka-aineita ja kontteja. Avolaivoja ja laivoja, joiden kannella on tavaraa ja kun kansi avataan, on sisässä lisää tavaraa. Lähteviin laivoihin lastataan pääasiassa raakapuuta, valmiita tuotteita tai komponentteja, esimerkiksi puukerrostaloelementtejä.

Yhden laivalastin purkaminen tai lastaaminen vie kahdesta kolmeen työvuoroa. Jos laiva tulee yöllä, se saadaan yleensä purettua seuraavan päivän aikana. Aasiasta tulevat alukset ovat poikkeus. Ne vievät kokonsa takia kahden laivan laituripaikan ja vaativat viisikin vuoroa.

Vuodessa sataman laitureissa käy yhteensä 600 laivaa.

• Lue lisää Raahen Satamasta.

Tähtäin tulevaisuudessa

Perämeren suurinta satamaa kehitetään koko ajan. Toimintoja laajennetaan, sähköistetään ja viedään kohti ympäristöystävällistä tulevaisuutta. Päästövapaat aluskäännöt, biopolttoaineet, vety, tuulivoima ja hybriditeräs ovat termejä, joilla Raahen Sataman toimitusjohtaja Pauli Sarpola viittaa tulevaan.

– Hiilineutraalius, EU:n päästökauppa ja talvimerenkulku tuovat pohjoisille satamille haasteita. Jäävahvisteinen alus kun kuluttaa tavallisessakin ajossa 10% enemmän, eikä dieselille vielä ole vaihtoehtoista polttoainetta, Sarpola taustoittaa.

Teollisuutta tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta siinä tapahtuvaa muutosta ja sen nopeutta on kenenkään vaikea varmasti ennustaa.

Tulevaisuudella Sarpola tarkoittaa 2050-2070-lukua. Teollisuutta tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta siinä tapahtuvaa muutosta ja sen nopeutta on kenenkään vaikea varmasti ennustaa. Uuden rakentaminen kestää, mutta kestää ennen kuin päästään edes rakentamaan. Luvitusprosessit ja valituskierrokset ja suunnittelutyö vaativat oman aikansa.

– Satamalaiturin käyttöikä on 50 vuotta. Isoja investointeja ei tehdä nykyhetkenvalossa. On kyettävä katsomaan pidemmälle. Koko seutukunnan kehittämisen ja infran pitää tukea samoja päämääriä, Sarpola sanoo.

Ei mitä tahansa projektilaivauksia

Yksi suurimpia Raahen sataman työllistäjiä ovat projektilaivaukset, tuulivoimalat. Tuulivoimapuistoja rakennetaan Pohjois-Suomeen kovaa vauhtia. Laivoilla saapuvia voimalayksiköitä kulkee sataman läpi jo nyt parisataa vuodessa. Tulevina vuosina tahti vain kasvaa.

Yksi voimala on yksi tuulivoimatorni, ja yksi torni tarkoittaa noin 15 jatkokuljetusta maateitse. Haastavaksi kuljetustyön tekee kappaleiden koko. Yhden noin 250 metriä korkean voimalan generaattoriosa pelkästään on isompi kuin linja-auto, yksi siipi yli 100 metriä pitkä.

Jotta kappaleet saadaan ulos satamasta, risteysalueita on laajennettu ja liittymiä valtateille parannettu.

Raahessa laivoista purettavat tuulivoimalat kuljetetaan rannikkoseudulle ja Etelä-Lappiin. Tilaa kuljetusta odottavien kappaleiden varastointiin tarvitaan valtavasti. Raahen Satamassa näin isojen kappaleiden käsittelyyn vaadittavaa kantavaa varastokenttää on tällä hetkellä 30 hehtaaria.

– Tuuliolosuhteet Suomessa ovat hyvät ja tasaiset. Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat laskeneet teknologian parantuessa. Tänne kannattaa nyt rakentaa, Sarpola sanoo.

Suomeen on suunnitteilla 4 500 maalle rakennettavaa tuulivoimalaa, niistä puolet sijoittuu Raahen Sataman toimintasäteelle. Raahessa tuotetaan tällä hetkellä kolmanneksi eniten tuulivoimaa Suomessa, merituulivoiman hyödyntäminen on vasta alussa.

Kuljetusten lisäksi tulevaisuudessa on töitä voimaloiden ja niiden perustusten rakentajille sekä ylläpitäjille.

Vetoapua pienemmille yrityksille

Lapaluodossa, viiden kilometrin päässä keskustasta sijaitsevassa Raahen Satamassa on kolme osaa, joista yksi on SSAB:n terästehtaan kuusilaiturinen satama. Terästehdas ja sen alueelle suunnittelemat jätti-investoinnit ovat keskiössä myös sataman suunnitelmien suhteen.

Kierrätysraaka-aineen lisääntyvät kuljetukset tehtaalle ovat yksi osa, vety ja sen tarve fossiilivapaan teräksen valmistusprosessissa toinen ja tuotannon sivuvirrat kiertotalouden erilaisine mahdollisuuksineen kolmas.

– Raahen seudulla kehityksen avaimia on ja kaupunki on mahtavasti etunojassa mahdollisuuksien linjausten ja selvitysten suhteen. Kun ne kaikki vaan osattaisiin käyttää ja oltaisiin liikkeellä ajoissa, Sarpola pohtii.

Raahen seudulla on kehityksen avaimia ja kaupunki mahtavasti etunojassa mahdollisuuksien selvittämisen suhteen.

Sataman läheisyys ja sen tarjoamat mahdollisuudet hyödyttävät laajasti eri alojen yrityksiä. Sataman kentillä on tilaa sekä puuteollisuus- että konepajatoiminnalle, ja ne saavat etua liikenneyhteyksistä sekä alueen isommista toimijoista. Terästehtaan laivoihin saa helposti mukaan pienempiä projektilähetyksiä.

Joustavuus onkin sana, joka kuvaa raahelaista tapaa toimia. Yrittäjien erilaisia tarpeita ja niihin vastaamista haarukoidaan laajalla yhteistyöllä ja tarvittaessa toimitaan hyvinkin nopeasti.

• Lue lisää Raahen mahdollisuuksista yrittäjille.

Arvoketjuajattelu kaiken lähtökohtana

Vihreä sähkö ja sen takuuvarma saanti on investoreille yksi tärkeimpiä kriteereitä liikenneyhteyksien ohella kansainvälisesti merkittävien tuotantolaitosten sijoituspaikoista päätettäessä. Puhdas energia ja toimivat sähköverkot ovat syy tulla uudelle alueelle. Jatkuvien sähkökatkojen maissa tehdasprosessien alasajo ja takaisin ylösnosto vievät valtavasti aikaa ja syövät tehokkuutta.

Nykyinen maailmantilanne kiihdyttää siirtymää entisestään. Riippuvuuksista energian suhteen halutaan pois.

– Raahessa yhteydet ovat kunnossa: kantatie 88 sisämaahan, valtatie 8 pohjoiseen ja etelään, lentokenttä tunnin matkan päässä, sähköistetty rautatie satamaan saakka ja meri auki maailmalle. Nyt on panostettava puhtaan, fossiilivapaan sähkön saatavuuteen, Raahen kaupungin teollisuusasiamies Harri Tuomikoski avaa.

Raahessa yhteydet ovat kunnossa, nyt on panostettava puhtaan, fossiilivapaan sähkön saatavuuteen.

Tuuli-, meri- ja aurinkoenergiaa tarvitaan vedyn tuotantoon Tuomikosken mukaan paljon. Sähköenergia, sen saatavuus ja varastointi ovat tulevaisuuden Raahen kehityksen keskiössä, sen tärkein elementti. Koko arvoketjuajattelu lähtee Tuomikosken mukaan siitä.

Vedyn valmistamiseen tarvitaan sähköä, vetyä taas käytetään teräksen tekemisen lisäksi myös lannoitteiden ja synteettisen metaanin valmistamisessa.

– Suomeen on lähtenyt rakentumaan uudenlaista tuotantoa myös akkuklusterin kautta. Maailma sähköistyy ja se avaa mahdollisuuksia. Suomessa on maan alla poikkeuksellisen paljon mineraaleja, joita voidaan hyödyntää. Se, että ne hyödynnettäisiin ja jatkojalostettaisiin kotimaassa raaka-aineviennin sijaan, olisi iso juttu, Tuomikoski pohtii.

Jotta isot toimijat pystyvät pienentämään omaa hiilijalanjälkeään, vaaditaan päästötöntä logistiikkaa läpi koko tuotantoketjun. 2030-luku, jonne monet määrittävät tavoitteensa, on jo nurkan takana.

– Mahdollisuudet ovat valtavat! Kuka ne osaa ja pystyy hyödyntämään, voittaa. Aikaa ei ole hukattavaksi, momentum on nyt, Tuomikoski sanoo.

Valttikorttina puhtaus

Kansainvälisille yrityksille, jotka elävät arjessa, jossa saasteet ovat jo niin läsnä, että ilma on kivihiilellä kyllästettyä ja vedet raskasmetalleilla, puhtaus on elintärkeää. Katseet kääntyvät pohjoiseen.

Teollisuusasiamies Tuomikoski haluaa nostaa puhtaan energian lisäksi esiin myös puhtaan veden ja sen tarjoaman potentiaalin Raahessa esimerkiksi ruoan tuotannon ja jatkojalostuksen näkökulmasta.

– Elintarviketeollisuus on mielenkiintoinen toimiala, joka jää meillä monesti huomiotta. Mummon muusi ja Mummon ranskalaiset tehdään Raahen Vihannissa. Raahessa on tosi hyvä harjujen vesi, Tuomikoski muistuttaa.

Elintarviketeollisuus on mielenkiintoinen toimiala, joka jää meillä monesti huomiotta. Raahessa on tosi hyvä harjujen vesi.

Tuomikoski muistuttaa myös raahelaisesta elämänlaadusta. Raahen viehättävä, idyllinen merenrantakaupunki palveluineen ja kulttuuripanostuksineen tarjoaa hyvän elämän edellytykset alueen asukkaille ja työntekijöille.

– Piipun varjossa on täällä eletty puolivuosisataa. Se on eletty hyvin ja eteenpäin vaan mennään, Tuomikoski sanoo kotiseutuylpeyden kuuluessa läpi hänen äänessään.

Raahe pähkinänkuoressa

• Raahessa tuotetaan tuulivoimaa kolmanneksi eniten Suomessa.
• Hiilineutraali kunta (Hinku) -verkostoon kuuluva Raahe vähensi kokonaispäästöjään vuosina 2007–2017 peräti 53 % ja asukaskohtaisia päästöjään 51 %.
• Raahen seudun kehitys koordinoi Kansallinen vetyverkosto -hanketta, jonka tavoitteena on nostaa Suomi kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa.
• Raahen seudulla on useita vetytalouden avaintekijöitä niin energiantuotannossa kuin -kulutuksessakin ja siten hyvät edellytykset päästä aktiivisesti mukaan vetytalouden kasvuun.
• Yritystontteja saatavana sataman, raideyhteyden ja 8-tien läheisyydestä.
• Oulun lentokenttä sijaitsee vajaan tunnin päässä.

Artikkeli on julkaistu alun perin Ilta-Sanomien verkkosivuilla 25.5.2022.