Huomasin pari vuotta sitten valittavani sosiaalisessa mediassa aiheesta jos toisestakin, joka liittyi Raahen kaupungin tekemiin päätöksiin tai päättämättömyyksiin. Vastakaikua oli helppo saada. Joku muukin oli samaa mieltä. 

Olin tyytyväinen. Minusta oli tulossa ihan oikia raahelainen. Melkein paljasjalkainen muutenkin kuin suihkussa. Voisiko sanoa, että tyypillinen pikkukaupungin asukki, jonka mielestä ruoho on vihreämpää jossain muualla.

Piitama on saanut nimensä Piteå-nimisen laivan haaksirikkouduttua Piitamakivenä tunnettuun isoon lohkareeseen joskus muinoin. Maankohoamisen seurauksena Piitamakivi on nykyään rantalepikossa meren paettua paikalta. Meren ranta siirtyy yhä vain kauemmas, ja maankohoaminen tuottaa omanlaistaan luontoympäristöä pakenevan meren tilalle.

Ruottalonlahden asuinalue sijaitsee komealla paikalla: keskustaan on kävelymatka, luonto ja metsäpolut ovat lähellä ja valtaosalla tonteista on taitavan kaavoituksen myötä myös mahdollisuus merinäköalaan. Jos emme olisi löytäneet meidän mökkitonttia, luulen että rakentaisimme parhaillaan taloamme läheisille kaduille Rantakoto tai Rantakartano. Nautimme omasta rakennusajasta ja siitä jäi kivat muistot, mutta onhan se kiva, että koti on jo valmis.

Minkälainen se sitten olisi, meidän rantabaari? No tietenkin siinä olisi ikkunaluukku, josta tarjoilla juomia. Takkakin toki, jotta saa syysiltoihin kaunista tunnelmaa ja lämpöä. Isot ikkunat, joista näkee merelle. Riittävästi tilaa, että ruokapöytä mahtuu. Diskopallo. Baaritiski tottakai. Rakennuksena tumma, pulpettikattoinen ja luontevana jatkumona jo rakennetulle terassille...