Matti Lepistö (1948–2020) oli pattijokinen ITE-taiteilija, joka tunnetaan aihemaailmaltaan rikkaista betoniveistoksista. Lepistö esitteli veistoksia kotipihallaan Pattijoen Mansikkakarissa, jonka nurmikentälle hän oli koonnut yli 250 kookasta betoniveistosta.

Suurin osa veistoksista on edelleen nähtävillä alkuperäisessä veistospuistossa Pattijoella. Veistoksista reilu 30 kappaletta on siirretty Raahen keskustaan, uuteen Lepistön luomakunta -nimiseen taidepuistoon, joka toimii helposti saavutettavana "maistiaisena" taiteilijan laajasta tuotannosta.

Palvelut ja toiminnot

Uusi Lepistön luomakunta -taidepuisto sijaitsee Raahen keskustassa pääkirjaston ja Raatihuoneen keskusleikkipuiston välisellä puistoalueella osoitteessa Rantakatu 43. Puistosta löytyy yhteensä 34 Mansikkakarista siirrettyä mielikuvituksellista veistosta. Matti Lepistön luoma maailma puhuttelee katsojaa iästä ja kulttuuritaustasta huolimatta, sillä veistosten aiheet ovat pohjimmiltaan yleisinhimillisiä ja kansantajuisia. Erityisesti lasten mielikuvitusta ruokkivat veistosten leikkisyys, kekseliäät yksityiskohdat ja persoonalliset hahmot tekevät puistosta elämyksellisen vierailukohteen koko perheelle. Uudella sijainnillaan veistokset ovat helpommin saavutettavissa entistä laajemmalle yleisölle ja monipuolistaa Rantapuistoon keskitettyä puistojen kulttuuritarjontaa. 

Kasvillisuus

Lepistön luomakunta on rakentunut alkukesällä 2026, ja istutukset ovat aluksi kesäkukkia. Puiston istutukset täydentyvät perennoilla Jatulintarhan muotoisella alueella. Ympäristöön on istutettu metsävaahteroita, taatanpihlajia ja ruusuorapihlajia. Havupuina on kultasurukuusia ja lännenpihtoja.

Historia

Raahen kaupunki osti Pattijoella sijaitsevan Matti Lepistön alkuperäisen veistospuiston kiinteistöineen vuonna 2025, jonka jälkeen veistokset inventoitiin ja luetteloitiin. Luetteloituja veistoksia on avoimesti nähtävillä kulttuuriperinnön hakupalvelussa, Finnassa.

Matti Lepistö oli oppikirjaesimerkki ITE-taiteilijasta – tekijästä, joka luo taidetta omassa elinpiirissään ja jonka taide on heijastus tekijänsä omasta kulttuurista ja kokemusmaailmasta. ITE-taiteilijuutta leimaa myös itseoppineisuus sekä tekniikan omaperäisyys. Näin oli myös Lepistön kohdalla; ammatiltaan hän oli koneistaja. 

Matti Lepistön liekki veistämiseen syttyi kansalaisopiston kurssilla 1980-luvulla, ja tästä seurasi vuosikymmeniä kestänyt ura persoonallisen taiteen tekemisen parissa. Lepistö jätti koneistajan työnsä 1990-luvulla ja siirtyi omien sanojensa mukaan kokoaikaiseksi ”nälkätaiteilijaksi”. Veistoksiaan varten hän kehitti oman veistotekniikkansa. Veistosten sisälle hän työsti rautaisen rungon, jonka päälle hän asetteli täytteeksi styroksia ja kanaverkkoa. Betonin hän sekoitti näppituntumalla sellaiseksi, että sitä oli helppo veistää. 

Toimeentulonsa Lepistö hankki myymällä ja esittelemällä veistoksiaan ja tekemällä muotokuvia piirtäen sekä maalaten. Veistämisen ohella Lepistö nimittäin piirsi, maalasi, teki lasitöitä ja kirjoitti. Hän oli myös innokas valokuvaaja. 

Uuden Lepistön luomakunta -taidepuiston avajaisia vietettiin 25.6.2026 Pekanpäivien yhteydessä ja avajaiset olivat osa virallista Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa.

Matti Lepistön veistospuisto Pattijoella

Pattijoen Mansikkakarissa, osoitteessa Mansikkakarintie 200, sijaitseva Matti Lepistön alkuperäinen veistospuisto on edelleen vierailemisen arvoinen nähtävyys. Pihapiiristä löytyy yli 200 teosta, joita voi käydä tutkimassa vapaasti. 

Lepistön tunteneet ovat kuvailleet miestä erakkoluonteiseksi, asuihan hän itsekseen omalla tilallaan ja omisti aikansa taiteen tekemiselle. Matti Lepistö oli syntyjään Pattijoen maaseudulta ja tottunut työskentelemään käsillään. Hän rakensi itse kiinteistöt tontilleen – asuintalon ja verstaan sekä pienempiä varastoja. Kotiinsa hän teki itse suurimman osan huonekaluistaan ja työkalut betoninveistoa varten.

Erakkoluonteestaan huolimatta perhe oli Lepistölle tärkeä. Hän oli läheinen paitsi äitinsä, myös sisarustensa ja heidän lastensa kanssa. Omaa perhettä Lepistöllä ei ollut, mikä ehkä osittain johtui hänen erityisestä elämäntyylistään. Perhe oli hänelle kuitenkin tärkeä itseisarvo, ja tämä arvomaailma kuvastuu myös hänen veistostensa teemoissa. Mielikuvituksellisten aiheiden lisäksi Pattijoen veistospuistossa näkee veistoksia, jotka kertovat tarinaa lapsuudesta, vanhemmuudesta ja perheestä.